Nimi	Villitön Vihjaus "Ville"	Rotu, sukupuoli	Suomenhevonen, ori
Syntymäaika	20.05.2012 - 8v	Säkäkorkeus	148cm
Rekisterinumero	VH19-018-2090	Omistaja	Storywoods (VRL-10337)
Koulutustaso	HeB	Kasvattaja/Ex-om	?

Meriitit:

KTK-II

Luonne

Pieni ori ei tehnyt minuun mitään isompaa vaikutusta paperilla, mutta päätin silti lähteä katsomaan millaisesta hevosesta olisi kyse, sillä orin suvussa oli kuitenkin pari nimekkäämpääkin hevosta. Ulkonäöltään tämä pieni liinaharja ei ole se kaunein eläin ja en ollut tässä vaiheessa vielä ihan täysin vakuuttunut siitä että ori olisi oikea valinta meille, mutta kun ori oli saatu satulaan ja näin sen liikkeessä vei se sydämmeni ja loppupeleissä päädyin tekemään ostotarjouksen hevosesta.

Hoidettaessa Villen kanssa tulee olla tietoinen siitä mitä tekee ja mitä ympärillä tapahtuu, sillä ori ihan varmasti yrittää järjestää jotain kohtausta jos hoitaja ei ole hereillä. Mitään pahaa ei Ville kuitenkaan tällä tarkoita, mitä nyt yrittää olla kukkona tunkiolla ja muka itseään isompaa. Kuitenkin määrätietoisesti toimimalla ori käyttäytyy hyvin eikä minkään toimenpiteen kohdalla ole isompia ongelmia.

Erikoistoimenpiteet sujuvat kanssa ilman isompia ongelmia.

Ratsuna Ville ei ole sieltä mukavimmasta päästä ja alussa se on yhtä nopea kuin etana ja notkea kuin rautakanki, mutta kunhan orin saa ratsastettua kunnolla läpi avuille ja liikkeelle, huomaa selkeästi milloin ori kasvaa kymmenen senttiä lisää korkeutta ja tuntuu kuin ratsastaisi ihan eri hevosella, kuin tällä pienellä liinaharjaisella suomalaisella.

Alussa ori tarvitsee todella selkeitä ja määrätietoisia apuja alkaekseen liikkua oikeinpäin ja eteen, mutta kunhan Villen oman moottorin saa käyntiin, ei ratsastajalta vaadilta hirveästi mitään muuta kuin vakaata kättä ja hyvää tasapainoa sillä kunhan hevonen on todella hyvin läpiratsastettuna se toimii kevyillä avuilla ja on todella mukava ja helppo ratsastettava hienolla liikkeellä varustettuna.

Esteillä Ville ei ymmärrä ylittää jalkojaan, mutta puomitehtävät sujuvat ilman ongelmia ja jos vain jaksaa työstää hevosta määrätietoisesti niin myös pienet ristikot saa sujumaan.

Maastossa Ville toimii hyvin ja orin kanssa on helppo maastoilla joko yksin tai porukassa.

Lastaamisessa ei Villen kanssa ole mitään ongelmaa ja hevonen lastautuu helposti niin rekkaan kuin koppiinkin. Kisapaikalla Ville saattaa rampin auetessa ilmoittaa saapumisestaan paikalle, mutta siihen se jääkin eikä hevonen tee mitään idiootteja temppuja.

Sukutaulu

i. Villitön Viljami evm	ii. Villiviini	iii. Viikari
		iie. Viljatar
	ie. Villitön Venla	iei. Varjon Kasperi
		iee. Veliina
e. Vihjeriina	ei. Risto	eii.Ruukin Risti
		eie. Stiina
	ee. Vihjeen Anni	eei. Antton
		eee. Armotar

Sukuselvitys

Villitön Viljami oli 147-senttinen suomenpienhevos ori joka kilpaili suurimman osan elämästään saman
ratsastajan kanssa kansallisella tasolla. Punarautias ori oli kaunisliikkeinen hevonen ja kisauransa jälkeen
se pääsi siitoskäyttöön.

Villiviini 145-senttinen ori asui suurimman osan elämästään erään vanhan naisen takapihalla, ennen kuin
ori myytiin omistajansa menehtymisen johdosta ratsastuskoululle. Siellä rautias ori valloitti ratsastajien 
sydämmet ennen kuin se menehtyi yllättävään sairauteen.

Viikari rautiaan orin elämästä ei oikeastaan tiedetä mitään. 150-senttinen ori löytyi keskeltä laajaa 
peltoaukeamaa eräänä kesänä ja siitä eteenpäin se vietti elämänsä menehtymiseensä asti paikallisen eläinsuojelun
tilalla.

Viljatar orpovarsana elänyt punarautias 155-senttinen tamma oli omistajiensa lellikki ja tamma elikin
koko elämänsä kuin koiranpentu.

Villitön Venla liinaharjainen 149-senttinen tamma toimi tulevaisuuden kouluratsastustähtien opetusratsuna
ja monet nuoret ovat kerryttäneet kisakokemustaan kiltin ja hienoliikkeisen tamman satulassa.

Varjon Kasperi ruunikko 150-senttinen ori kilpaili raveissa suurimman osan urastaan. Kuitenkin loukkaantumisesta
toipuessaan ori ratsutettiin ja sen liikepotentiaalin huomatessaan sen omistajat siirsivät orin kilpailemaan 
kouluratsastuksessa hyvällä menestyksellä.

Veliina kukaan ei tiedä mistä tämä 152-senttinen rautias tamma ilmestyi kisakentille, sillä kukaan ei 
ollut kuullutkaan tammasta ennen kuin se alkoi valloittamaan kauniilla liikkeillään kisakenttiä.

Vihjeriina 147-senttinen vaaleanrautias tamma vietti koko elämänsä siitoskäytössä, sillä tamma loukkaantui
varsana ja tästä johtuen hyvä sukuinen tamma siirtyi suoraan siitokseen.

Risto rumaksi ankanpoikaseksi kutsuttu 150-senttinen punarautias ori ei ulkonäöllään voittanut ihmisten
sydämmiä mutta mukavaliikkeinen ja luonteinen ori oli ratsastuskouluoppilaiden suosikki ja ori opettikin ison 
joukon uusia ihmisiä ratsastamaan.

Ruukin Risti musta 153-senttinen ori valloitti ihmisten mielet ja sydämmet pitkällä harjallaan sekä
komeilla liikkeillään. Ori menestyi todella hyvin suomenhevosille avoimissa koululuokissa.

Stiina tummanruunikko 148-senttinen tamma ei kerennyt ikinä kisakentille, sillä jostain tuntemattomasta
syystä tamma menehtyi pian ensimmäisen varsansa jälkeen.

Vihjeen Anni punarautias liinaharjainen 149-senttinen tamma toimi työhevosena koko uransa.

Antton punarautias pieni 146-senttinen ori oli työhevosena yhtä tarmokas kuin isommat lajitoverinsa ja
ori menestyikin työkisoissa hyvin

Armotar 149-senttinen tamma vaihtoi elämänsä aikana usein kotia, ennen kuin rautias tamma viimein päätyi
eräälle työhevosharrastajalle projektiksi.

Jälkeläiset

22.08.2018 - t. Stoorin Helmiina - e. Helmi-Liina - om. Storywoods 08.11.2019 - o. Hiivurin Varjovitsaus e. Tyrskyn Lilianna om. Milja Lahtinen VRL-14824 00.04.2021 - t. Stoorin Villilaulu - e. Lumivaaran Laululintu om. Storywoods

Näyttelyt

01.05.2018 - NJ - Kutsu - Avoin kaikille - 6/12 + irtoSERT

Kilpailut

		12.04.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 4/30 
		13.04.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 3/30
		19.04.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 4/30
		01.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 2/50
        02.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 2/50
		04.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 6/50
        07.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 1/50
        07.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 3/48
        08.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 4/50
        09.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 4/50
        13.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 3/50
        13.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 6/50
        14.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 7/63
        16.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 5/50
        18.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 5/50
        18.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 5/50
        22.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 6/50
        23.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 2/50
        24.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 6/50
        25.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 7/50
        26.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 5/50
        27.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 2/50
        27.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 6/50
        28.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 4/50
        30.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 2/50
        31.05.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 6/50
        07.06.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 5/50
        09.06.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 3/50
        13.06.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 2/30
        13.06.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 2/16
        14.06.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 2/16
        16.06.2018 - Kutsu - KRJ - HeC - 1/16
        17.06.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 1/30
        19.06.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 1/30
        21.06.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 4/30
        25.06.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 4/30
        25.06.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 2/30
        27.06.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 2/30
        27.06.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 1/30
        29.06.2018 - Kutsu - KRJ - HeB - 1/30

Päiväkirja

Päiväkirjamerkintä, 23.03.2018, Kirjoittajana Omistaja
Tänään koitti viimein se päivä kun Ville kotiutui meille vanhalta omistajaltaan. Astellessaan kopista ulos
ori vaikutti nuortuneen ainakin puolet iästään, sillä se oli todella pörheänä steppaillessaan ja tanssiessaan
omistajansa ympärillä. Kun ori päätti viimein rauhoittua pyysin orin omistajaa seuraamaan minua ja ohjasin 
heidät toiseen tallirakennuksista ja näytin mihin karsinaan Ville pääsi asumaan.

Orin jäädessä rouskuttelemaan heiniään, kävimme hakemassa orin vanhan omistajan kanssa muutaman loimen joita 
ori sai mukaansa sekä sain myös Villen passin. Palasimme orin entisen omistajan kanssa vielä talliin ja 
laitoimme orin loimet paikoilleen sekä tarjosin naiselle vielä kahvit ennen kuin hän jatkoi matkaansa.

Päästin Villen vielä hetkeksi tarhaan ja ori nautti päästessään purkamaan energiaansa ja saatoin vain 
ihastella herran liikeitä sen ravatessa ja hyppiessä ympäri tarhaansa.

Päiväkirjamerkintä, 20.04.2018, Kirjoittajana Omistaja
Taas uusi kisaviikko on käsillä ja aamu alkoikin hevosten pakkaamisella rekkaan parilta eri tallilta ja kun 
kaikki hevoset ja kamat oli pakattuna autoon päästiin viimein matkaan kohti kisapaikkaa. Kisapaikalle 
päästessämme parkkeerasin rekan ja suuntasin avaamaan ramppia, jotta hevoset saisivat kuunnella ja haistella 
kisapaikan tunnelmaa, ennen kuin olisi aika alkaa varustamaan ja verkkaamaan ratsuja.

Heti kun Ville kuuli rampin salvan aukeavan alkoi hevostilassa semmoinen meteli että jouduin jo yrittämään 
hiljentää oria ja kunhan saimme rampin kunnolla alas oli hevonen taas kuin herran enkeli ja siitä ei kuulunut
satunaisten hörähdysten lisäksi pihaustakaan.

Ohjeistettuani groomini kävin itse vaihtamassa vaatteet ja kun palasin takaisin hevostenluo, autoin 
laittamaan Villen loppuun ja päästessäni orin selkään annoin luvan laittaa jo seuraavan hevosen kuntoon, 
sillä ratsastaisin luokassa useamman joten halusin verkata kaikki ratsuni liukuhihnalla.

Verkassa Ville halusi ensin yrittää näyttää olevansa ori ja se oli hetkittäin todella rasittava ratsastaa, 
mutta kunhan sain orin keskittymään verryttely sujui hyvin ja sain orista todella mukavan ja rennon ratsastaa.

Ennen rataa Ville oli kerennyt rentoutua vähän liikaa ja jouduin työstämään oria ehkä pienen hippusen verran 
liikaa ennen radalle siirtymistä joten se ei esittänyt radalla parastaan, mutta kisapäivien edetessä sen 
suorittaminen parani ja loppupeleissä tuotiin sen kanssa kotiin myös muutama ruusuke ja saatiin paljon
kaivattua kokemusta kisoista.

Valmennukset
Valmentajana Jukka Siikarla
Ratsukko oli jo suorittanut itsenäiset alkuverryttelyt saapuessani kentälle. Tervehdittyäni ratsastajaa 
käskytin hänet keräämään ohjat tuntumalle ja herättelemään Villen, jotta ori alkaisi kävelemään reippaammin
eteenpäin sen sijaan että se laahustaisi kuin alkeistuntiratsu.

Kun Minni oli saanut orinsa etenemään reippaammin, ohjeistin ratsastajan tekemään siirtyimisiä käynnistä 
pysähdykseen ja takaisin käyntiin molemmilla pitkillä sivuilla ja pitämään huolta myös siitä, että Ville
lähtisi etenemään reippaasti heti ensimmäisestä askeleesta pysähdyksen jälkeen.

Muutamia ensimmäisiä siirtymiä ori testaili ihan kunnolla mutta kunhan Minni huomautti pariin otteeseen 
napakalla raipan napautuksella alkoi siirtymiset sujua koko ajan paremmin ja lopulta ratsukko saikin aikaan
muutaman sulavan siirtymisen molempiin suuntiin. Annoin ratsastajalle luvan siirtää ratsunsa raviin ja 
työstää ensin ravin hyvään tempoon sillä kuumuus oli ilmeisesti viemässä Villestä terävyyttä.

Nyt Minni saikin ratsunsa paremmin liikkeelle ja ratsukon ravi-käynti-ravi siirtymiset sujuivat heti alusta 
niin sujuvasti että kunhan ratsukko oli saanut molempiin kierroksiin muutaman onnistuneen suorituksen, 
annoin Minnille luvan siirtää Villen käyntiin ja aloittaa loppuverryttelyt.

Valmentajana Suski Lehto
Sateen rummuttaessa tasaisesti maneesin kattoon pyysin ratsastajaa hakemaan välikäyntien aikaan no
shout kuulokkeen jotta koko valmennuksesta tulisi jotain. Kun no shoutit olivat valmiina pyysin Minniä 
ottamaan ohjat tuntumalle ja ratsastamaan Villen hyvään käyntiin eteenpäin. Kun ori liikkui hyvässä temmossa
eteenpäin pyysin Minniä ratsastamaan kolmikaarisen kiemurauran molemmille pitkille sivuille.

Ensimmäisillä kerroilla Minni ei ollut tarpeeksi tiukkana joten Ville oikoi kulmissa aika paljon josta 
huomautinkin ratsastajalle ja seuraavalla kierroksella meno näytti jo vähän paremmalta. Muutaman jotenkuten
onnistuneen kierroksen jälkeen asetin jokaisen kaarteen sisäpuolelle tötsän jonka ratsukon tuli kiertää.

Tämä selvästi auttoi Minniä hahmottamaan tehävän paremmin, sillä nyt meno alkoi näyttämään paljon paremmalta
ja käskytinkin ratsukon suunnan vaihdoksen kautta raviin. Ravissa Minni sai ensin hakea ratsunsa tuntumalle
ja hyvään eteenpäin suuntautuvaan liikkeeseen, ennen kuin sai siirtyä kolmikaariselle myös ravissa.

Tässä askellajissa ei oikomisesta ollut mitään tietoa ja ratsastaja näytti myös siltä että hän oli paremmin 
tilanteen tasalla, joten kunhan ratsukko oli saanut suoritettua muutaman onnistuneen kolmikaarisen molemmissa
suunnissa, annoin ratsukolle luvan loppuverryttelyyn.