Dust My Sevens Story

VH23-202-0036

Englantilainen puoliverinen, ori

ruunikko, 168 cm

18.05.2022, 1-vuotias

koulupainotus, vaB

1-polvinen

Kasvattaja:
Storywoods Dressage Center (VRL-10337)

Omistaja:
Storywoods Dressage Center (VRL-10337)

Luonne

Sevenin kanssa ei kannata kovinkaan syvälle omiin ajatuksiinsa upota. Orin hoitaminen ei ole pääasiassa hankalaa, mutta sen on perinyt emältään pohjattoman mielenkiinnon kaikkea kohtaan. Aika pitkälti ori osaa seistä nätisti paikoillaan hoidettaessa, mutta välillä on niitä päiviä kuin tuota ei olisikaan ikinä opetettu käytävällä seisomaan ja kaikki muu olisi Niin Paljon Mielenkiintoisempaa. Tästä syystä Seveniä ei kannata hoitaa irti kuin oikeastaan karsinassa ja silloinkin kannattaa pitää huoli siitä että ovi on joko täysin kiinni tai siten, että ori ei sitä turvallaan saa auki.

Varustamisen ajaksi Seven kannattaa sitoa kiinni, ainakin jos ei halua olla irrottamassa orin huulia tai hampaita jokaisesta mahdollisesta asiasta. Vaikka voisi ajatella että varusteet eivät ruunikolle olisi enään mitään uutta, osaa Seven silti tasaisesti vaikuttaa siltä kuin se näkisi varusteet ensimmäisen kerran elämässään.

Ratsuna ori kaipaa kevyitä, mutta selkeitä apuja. Ratsastajansa säätämistä satulassa Seven ei siedä oikeastaan ollenkaan, joten sitä ratsastaessa tuleekin pitää koko ajan selvät sävelet sen suhteen mitä on tekemässä. Jonkin verran virheitä Seven kyllä kestää ratsastajaltaan, mutta suuremmista virheistä tuo osaa huomauttaa mm. pukittamalla. Kunhan ruunikon kanssa löytää vain yhteisen sävelen, on Seven yllättävänkin kiva ja helppo ratsastaa ja sen kanssa pääsee varmasti kokemaan jonkinlaisia "ahaa!"-elämyksiä.

Seven on varsasta asti totutettu lastautumaan ja matkustamaan erilaisissa liikennevälineissä joten sen kuljettaminen on helppoa. Toki se on tarkka vierustoveristaan joten se tulee ottaa huomioon Seveniä kuljettaessa. Hätätapauksessa lyhyet matkat Sevenin kanssa onnistuvat myös ei-niin-kiva-kaveri vierellään, mutta yhtään pidemmille matkoille orin vieruspaikka kannattaa jättää tyhjäksi ellei sitten ruunikon hyväksymää kaveria ole tulossa mukaan.

Suku

i. Demons in my mind 2 star prospect, Quality, KRJ-II	ii. Demons are real evm	iii. Demons will rise evm
		iie. Delia's Amelye evm
	ie. Demons in the yard evm	iei. Demons Isac evm
		iee. Demons Yenelle evm
e. Just Snatched Quality	ei. evm	eii. evm
		eie. evm
	ee. evm	eei. evm
		eee. evm

Isälinja: Demons in my mind - evm
Emälinja: Just Snatched - evm

Demons are real ruunikko ori on kilpaillut koko uransa keskieuroopassa ja onpa se ollut ratsastajansa kanssa muutamissa arvokisoissakin. Orilla on kymmenen jälkeläistä.

Demons will rise nousujohteista uraa viettänyt hevonen katosi yllättäen kilparadoilta. Pitkän selvittelyn jälkeen kävi ilmi, että ori oli jouduttu lopettamaan yllättäen iskeneeseen vakavaan sairauteen. Orista jäi vain kaksi varsaa.

Delia's Amelye kilpaili vähän jokaisessa lajissa, mutta tamma ei oikein loistanut missään. Lopulta se siirrettiin siitokseen ja jo tamman ensimmäinen varsa ja se, miten se sitä hoiti kertoi että päätös oli ollut oikea.

Demons in the yard jäi aina vähän toisten hevosten jalkoihin ja jossain kohtaa tamma astutettiinkin, eikä sen kohdalla enään ajateltukaan kisaamista, sen ollessa hyvä ja hellä emä varsalleen.

Demons Isac ori josta haaveiltiin paljon, mutta saatiin vähemmän. Kyse ei ollut siitä etteikö orin potentiaali olisi riittänyt, vaan ennemminkin siitä, että kenelläkään ei oikein tuntunut olevan aikaa orille. Lopulta se vietti mukavaa oloneuvoksen elämää astuen muutaman tamman aina satunaisesti.

Demons Yenelle tamman hieno kilpaura päättyi sen ratsastajan menehtymiseen onnettomuudessa. Tamman ikä alkoi tulemaan myös vastaan, joten se sai vielä kolme varsaa ennen eläkepäiviään.

Jälkeläiset

FWB-o. Varsan nimi, e. emän nimi, meriitit

Kilpailukalenteri

Hevonen on liian nuori kilpailemaan tai siltä puuttuu 3-vuotispäivämäärä profiilistaan.

Valmennukset ja päiväkirja

Valmennukset

Päiväkirjamerkinnät

Päiväkirjamerkintä 18.05.2022

Vaikka Salli ei ollutkaan vanha ensisynnyttäjäksi, silti jokaisen tamman ensimmäinen varsa oli aina jännittävää. Jo useita päiviä ennen tamman laskettua aikaa kaikki tiedostamattaan alkoivat pitämään sitä tarkemmin silmällä ja varsinkin iltatallin tekijät tutkivat tamman tarkasti etsien merkkejä lähestyvästä synnytyksestä.

Parhaista yrityksistämme huolimatta ei tamma kuitenkaan tarjonnut mitään merkkejä siitä että synnytys olisikaan lähellä ja aamutallilla olikin täysi yllätys edessään kun tamman karsinassa olikin hontelo ruunikko hevoslapsi tamman lisäksi. Yllätyksestään selvittyä Sanni selvitti että kyseessä oli pieni orivarsa ja totta puhuen saadessani naiselta WhatsAppiin kuvaviestin, en voinut itsekään uskoa tilannetta todeksi.

Kaikesta huolimatta orivarsa oli hyvinkin pirteä ja utelias tapaus. Koska kyseessä olivat tallin seitsemänvuotis syntymäpäivä varsat, oli tuo haluttu huomioida varsan nimessä ja nyt kun olimme saaneet selville kantoiko Salli tammaa vai oria, varsan nimeksi varmistui Dust My Sevens Story isänsä mukaan.

Aamutallin ollessa poissa jaloista sekä muutaman vara/lisä käsiparin saapuessa paikalle äiti ja poika pääsivät ulos ja Seveniksi lyhentynyt varsa pääsi kokeilemaan miten hontelot varsanjalat kantavatkaan. Vauhtia pienestä orista olisi heti löytynyt vaikka koordinaationsa ei ollutkaan ihan niin hyvää kuin mitä tuo ehkä ajatteli. Parivaljakon ensimmäinen ulkoilu ei kestänyt kovinkaan pitkään ja karsinaan palatessaan Seven köllähtikin heti oljille nukkumaan.

Myöhemmin päästessään emänsä kanssa uudemman kerran ulos oli ori selkeästi keksinyt miten jalkojaan ajetaan ja nyt sitä vauhtia vasta pienessä miehessä olikin...

Päiväkirjamerkintä 22.12.2023

Melkein kuin huomaamatta aika oli ottanut taas siivet selkäänsä ja Sevenistä on kasvanut jo reilu puolitoista vuotias nuorimies. Koko lyhyen elämänsä aikana Seven ei ole päästänyt ketään joka oria on käsitellyt helpolla ja varsinkin vuoluissa ollaankin jouduttu kokeilemaan poppaskonsti jos toinenkin jotta ruunikko saadaan pidettyä tarpeeksi pitkän ajan kiinnostuneena. Olihan se ensimmäisillä kerroilla ihan sallittavaa jotta orivarsa purki kengittäjän pakin, mutta ajan kuluessa ruunikon mielestä Niin Kiva Leikki on alkanut muuttumaan vain ärsyttäväksi.

Sevenin käännyttyä vuotiaaksi orin kanssa aloitettiin pari kertaa viikossa ohjasajotreenit. Ensimmäiset kerrat olivatkin lähemmäs kaaoksia kun yhteistä säveltä ei oikeastaan ollut, mutta hiljalleen sävel alkoi löytymään. Helppoa se ei Sevenin kanssa ollut, mutta onneksi varsoja oli tullut laitettua sen verran monia jotta vuoristorata jota orin kanssa tuli koettua ei oikeastaan ollut edes minkäänlaienen yllätys.

Kesän laidunloman jälkeen Seven oli yllättävän hyvä ohjasajaa mutta siltikään nuoren orin kanssa ei kiirehditty ennen kuin saatettiin olla varmoja siitä että kärryjä olisi mahdollista edes kokeilla ruunikon perään. Noh, olihan sekin oma shownsa mutta lopulta Sevenkin saatiin ajohommiin onnistuneesti.