Storywoods Dressage Center

Luonne

Tallissa seisoi jo kaksi oria jotka toivat talliin ulkomaista verta, joten jotain suomalaista oli saatava sekaan. Mikäs parempi tähän tehtävään olisi kuin aito suomenhevonen. Selailinkin myynti-ilmoituksia ja sieltä löysin ilmoituksen Rohkelikon myytävistä hevosista ja soitellessani kasvatajalle varsoista teimme puhelimessa alustavan sopimuksen Viljosta ja nähdessäni orin ensimmäistä kertaa livenä, ostopäätös varmistui samalla ja ennen lähtöä kävin allekirjoittamassa orin kauppakirjan.

Hoidettaessa Viljo ei ole helpoin hoidettava. Ei ori mikään pahansisuinen ole, vaikka se välillä saattaakin vilautella hampaitaan tai nostella jalkojaan. Kuitenkin kunhan hoitaja vain jatkaa päättäväisesti orin hoitamista, ymmärtää Viljo yllättävän nopeasti lopettaa uhittelut ja ori rupeaa nauttimaan hoitamisesta. Viljolla ei mitään erityisen herkkiä paikkoja ole, mutta välillä Viljo saattaa aristella päätään harjauksen aikana. Orin varustaminen sujuu hyvin, mutta talvella kuolainten lämmittämisen kanssa tulee olla tarkkana.

Kouluradalla Viljo on taidokas ratsu joka vaatii päättäväistä ratsastamista. Orille tulee heti alkukäynneistä asti alkaa muistuttelemaan että ratsastaja on se joka määrää mitä tehdään ja miten tehdään, sillä muuten orin mielenkiinto ei helpolla treenaamiseen syty. Kunhan Viljon ratsastaa heti reippaaksi ja avuille, alkaa ori suorittamaan liikkeitä lennokkaasti ja hyvällä temmolla.

Estekentällä Viljo meinaa unohtaa kuunnella ratsastajan apuja heti alusta asti. Ori on niin innolla menossa esteille, että sitä joutuukin kunnolla muistuttamaan että ratsastaja kertoo missä järjestyksessä ja millaisella vauhdilla esteet tullaan suorittamaan. Kunhan Viljon saa kuuntelemaan ratsastajan apuja, hyppää ori esteet hyvällä tyylillä sekä ilmavaralla.

Maastoon ei Viljon kanssa kannata yksin lähteä, sillä ori säpsyy jopa omaa varjoaan. Kaverin kanssa tai ryhmässä ori toimii parhaiten eikä säpsy jokaista pikkukiveä tai puun lehden liikettä.