Storywoods Dressage Center

Päiväkirjamerkintä 13.07.2024, Sanni Viitala-Almeidos

Mun kaksi ensimmäistä ratsua Komia Dressagessa eivät kumpikaan olleet kovin kaukana ponimitoista. Tai no ensimmäisen kanssa ei kyllä tarvinnut kysyä jäätiinkö ponimittoihin vai ei, sillä vaikka paljaalle silmälle sentti saattoikin olla paljon, ei mittanauha valehdellut. Oikeastaan Köpi oli yhtä hauska ratsu kuin mitä Samikin oli. Vaikka suomenhevonen olikin melkein kymmenensenttiä korkeampi, tuntui se silti syystä, jos toisesta melkein ponimaiselta ratsastaa.

Olihan Köpinkin kanssa täytynyt etsiä oma tie ja tyyli, jolla hommaa tehdä ja millä tulosta saataisiin aikaan. Tokihan sekin, että pienen suomenhevosen kanssa työskenteli myös Jussi. Oikeastaan Köpin innokkuus kaikkea kohtaan oli tehnyt orin kanssa työskentelemisestä helppoa ja positiivista. Toisaalta välillä myös se, että ori oli helposti motivoitavissa toi omat ongelmansa sillä, se tarkoitti omalla tavallaan myös sitä, että saisin olla todella tarkka siitä millaisia apuja käyttäisin opettaessani uusia tehtäviä Köpille.

Oltiinhan me keretty orin kanssa jo kiertämään muutamat kilpailut, mutta olisi totta puhuen mielenkiintoista nähdä, että miten meidän Komia Dressage reissu menisi. Ainakin parhaani tulisin yrittämään, mutta katsotaan mihin se sitten Köpin kanssa riittäisi.

Päiväkirjamerkintä 03-04.08.2024, Sanni Viitala-Almeidos

Lähtö Yorca Warmbloodsiin oli ollut oma rastinsa, mutta toisaalta mitäpä muuta sitä voikaan odottaa, kun reissuun lähdetään 12 hevosen kanssa. Luojalle kiitos Köpi lastautui nätisti ja sama meno jatkui myös matkalla, mutta ehkä suuri helpotus oli se, että tämä rekka oli täynnä vain oreja.

Kisapaikalle päästessämme oli aika aloittaa hevoskaruselli. Sitä oltiin onneksi pyöritelty jo Niin Paljon, että se meni enemmän kuin rutiinilla ja näin ollen voikonpäistärikkö suomenhevonen oli odottamassa varustamistaan. Köpi seisoskeli suhteellisen rauhallisena varustaessani oria, jotta pääsisin verryttelemään sen ennen omaa suoritustamme. Tänään lähtisimme hakemaan tuntumaa kilpailemiseen HeA radalta ja huomenna sitten edessämme olisikin meidän pääkoitos eli VaB.

Jostain syystä tänään meidän meno ei kuitenkaan ollut mitenkään sujuvaa, vaikka ristiriitaisesti en kyllä mitään sen isompaakaan sanomista siitä löytänyt. Ehkä isomman hevosmäärän kanssa matkatessa oma fokus ei kuitenkaan riittänyt ihan täysin Köpiin siinä hetkessä, kun olisi tarvinnut, mikä sitten näkyikin tuloksissa orin jäädessä sijalle 88/90. Onneksi sunnuntaina mä sain pakan kasattua paremmin ja toisaalta Köpikin oli paljon paremman ja vetreämmän tuntuinen ratsastaa, joten VaB luokkaan sai lähteä paljon paremmalla fiiliksellä.

Vaikka ori liikkuikin tänään paljon paremmin ei me silti päästy lähellekkään sijoja, mutta ihmekökään kun luokka oli täynnä kovia ratsastajia. Kuitenkin sijaan 26/67 sai olla tyytyväinen, sillä se vei meidät reilusti tuloslistan positiivisemmalle puolelle. Ja sen suuremmasta tuloksettomuudesta huolimatta me saatiin kuitenkin tänä viikonloppuna Köpin kanssa pari hyvää treeniä alle, joten tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia kilpailuita.