Storywoods Dressage Center

Fiosta huomasi että orilla ei ollut ihan perinteinen kouluratsun askel ja vaihdettuani Minnin kanssa muutaman sanan orista sen esteratsun pohjakoulutus selvensi paljon asioita ja toi valoa siihen miksi Fion liike oli normaalista kouluratsusta poikkeavaa. Kuitenkin ori näytti siltä että se oli hyvin oppinut myös kouluratsun elämään ja Minnillä ei näyttänyt olevan suurempia ongelmia saada ratsuaan liikkeelle kun pyysin naista siirtämään ratsuaan aktiivisemmalle käynnille.

Fio oli niitä hevosia jotka kaipasivat koko ajan jotain pientä tehtävää, mitä Minni saikin tarjoilla ratsulleen asetusten ja taivutusten kuin myös ihan puolipidätteiden ja pysähdysten merkeissä. Pitkään ori ei kuitenkaan pysynyt viihdytettynä yhden tehtävän kanssa joten Minni saikin vaihdella aktiivisesti tehtävien järjestystä ja sitä mitä tuo orilta pyysi. Fion käynti oli todella hyvää ja aktiivista joten loppupeleissä nainen sai vielä hieman koota sitä ennen kuin annoin luvan raviin. Ravissa Minni sai myös koota orin askelta, kuten myös pyytää lisättyä ravia sekä näiden välissä jatkaa myös asettelua ja taivuttelua. Mitä aktiivisemmin Minni teetätti orilla erilaisia tehtäviä, sitä paremmin se tuntui pystyvän vastaamaan ratsastajansa pyyntöihin sekä sen paremmaksi sen askellus muuttui.

Lopuksi Minni sai siirtää Fion vielä laukkaan ja jatkaa laukassa samalla kaavalla, sillä se oli toiminut tähänkin asti valmennuksessa joten hyvää ei kannattaisi mennä turhaan muuttamaan. Laukka taisi olla Fiolle helpoin askellaji sillä sen laukka tuntui pyörivän todella hyvin sekä sen harjoituslaukka-askel oli todella pitkä ja siitä näki että orin kanssa oli todellakin hiottu laukkaa. Fiolle laukan säätely ei tuntunut olevan mikään ongelma ja Minni saikin helposti säädettyä orin askellusta ohjeiden mukaan. Muutaman laukan säätämis tehtävän jälkeen Minni sai aloittaa Fion kanssa omatoimiset loppuverryttelyt samalla kun annoin naiselle oman loppupalautteeni.

Päiväkirjamerkintä 09.07.2021 - Kirjoittajana Kimi

Olin käymässä suokkien kanssa Suomessa, ja eksyimpä sitten Storywoods Dressage Centeriin. Olin jo hetken ihastellut tarhassaan rallittavaa puoliverioria. Minni ilmestyikin pihalle, ja kysyin oriin nimeä. Minni vihjasi jopa, että ori voisi kaivata liikettä. Kroppaa kivisti vielä pari tuntia sitten suoritetun ilmalennon vuoksi, joten kysyin onko ori opetettu ohjasajolle, ja olihan se.

Harjailin Fion rauhassa käytävällä. Kuten Minni oli sanonut, ori jekkuili omiaan jatkuvasti hoitaessani. Muuten hän vaikutti olevan täyden kympin arvoinen, ja oli suhteellisen rauhassa koko hoidon ajan. Saatoimpa muutaman leivänmurunkin taskusta syöttää, kun Minnin silmä vältti. Fio jäi hetkeksi hamuilemaan hiuksiani, kun vastasin nopeasti viesteihini. Tumma italialainen voitti sydäntäni koko ajan vain enemmän puolelleen.

Pakollisten rapsutustuokioiden jälkeen siirryimme maneesin puolelle, jossa joku tallin työntekijöistä ratsastikin. Hetken keskusteltuani hänen nimekseen selvisi Trevor ja sovimme, että olisimme eri päädyissä turvallisuussyistä. Ohjasajo olikin minulle tuttua puuhaa, mutta ilmeisesti Fiolle vähän vieraampaa, joten päädyimme kävelemään niinkuin taluttaisin oria. Vartin reippaan kävelyn jälkeen siirryimme ympyrälle työskentelemään. Isojen liikkeiden takia ympyrän koko venähti reippaasti, mutta se ei minua haitannut, tärkeintä oli että Fio mahtuisi liikkumaan kunnolla.

Ympyrällä keskityin erityisesti siihen, ettei Fio kerkeisi tylsistymään tai alkaisi ennakoimaan. Otimme erityisen paljon siirtymisiä ja keskityimme siihen, että ne pysyivät pehmeinä. Fio oli selkeästi paineissaan, joten annoin hänen tulisuutensa tasoittua parilla rallittelukierroksella. Sen jälkeen keskityimme yhdessä takaosan sisälle väistätykseen. Naurahdin kevyesti Fion ilmeelle, ori yritti niin parhaansa.

Lyhyen mutta ytimekkään ohjasajon jälkeen kävelimme vielä huolella ja havaitsin Fion nauttivan erityisesti otsarapsutuksista. Tallissa kävimme pikaisesti pesulla, mutta empä hokannut että Fio teki minulle jäynää nappaamalla hampailla letkusta kiinni. Lopputuloksena olin aivan läpimärkä, ja Fio senkun irvisteli minulle. No, tulipahan ainakin viileä. Rapsuttelimme toisiamme vielä hetken, ja en todellakaan ymmärtänyt, miksei Minni antanut minun ottaa oriani mukanani. Snyyf, jäipä iso palanen sydämestäni sitten tummalle ja tuliselle, huumorintajuiselle italialaiselle.

Päiväkirjamerkintä 19.07.2021

Hellekesä on vaikeuttanut treenaamista joten treenejä on pyritty siirtämään myöhäiselle illalle ja yölle, sekä aamun tunneille. Fio on tuntunut myös treeneissä vähän hitaalta ja nuutuneelta, joten treenejä on pyritty pitämään kevyinä ja harjoittelemaan enemmänkin sellaisia hyvän mielen juttuja, vaikka myös hankalampiakin asioita ollaan treenattu pienissä määrin.

Maastoilu on ollut myös isona osana Fion treenejä viimeaikoina ja ori onkin tuntunut nauttivan niistä, sillä maastossa on ajoittain ollut hieman viileämpää ja sielä on päässyt eroon ötököistä. Maastolenkit ovat myös toimineet hyvänä peruskunnon rakentajana sekä ylläpitäjänä ratsastajan ja ratsun mielenvirkistystä unohtamatta. Maastossa on voinut myös treenata hieman jotain perusjuttuja ja Fio onkin ajoittain tuntunut toimivan paremmin maastossa kuin kentällä tai maneesissa vaikka ori on liikkunut myös perinteisemmillä ratsastusalueilla hyvin.

Fion kanssa ollaan myös treenien ohessa alettu siirtymään kohti kisaeläkettä ja seuraavana sen kanssa olisikin ajatuksissa suunnata kohti laatuarvosteluja.