Storywoods Dressage Center

Villivadelma

VH19-018-0261

Suomenhevonen, tamma

rautias, 149 cm

14.10.2018, - 5v

koulupainotus, vaB

evm-sukuinen

Kasvattaja:
Lilja Kaarlo, Lapua (evm) / Myrskylä


Omistaja:
Storywoods Dressage Center (VRL-10337)

© VRL-11911 / Vapaasti

Luonne

Valman luonteen miellyttävyydestä lienee melkein yhtä monta mielipidettä kuin on ihmistäkin. Yksi pitää reippaudesta, toisen mielestä reippailu mieltä on vähän liikaakin ja kolmas harmittelee tamman alisuoriutuvaa omapäisyyttä. Tietyllä tapaa Valmasta löytyy ehkä kaikkia näitä piirteitä, mutta perusluonteeltaan sen voisi sanoa olevan itsevarma ja hyväntuulinen hevonen.

Tamma on hyvinkin lähes kaikkien käsiteltävissä, tai ainakin hoidettavissa, pois lukien miehet - kaksilahkeisista Valma ei nimittäin pidä sitten ollenkaan ja osoittaa tämän vähintäänkin luimien. Myös epävarmempien ja aloittelijoiden käsiin Valmaa kannattaa antaa hieman harkiten. Vaikka tamma onkin kiltti, käyttää se heikomman auktoriteetin aika äkkiä hyödykseen ja ottaa tilanteen niin sanotusti haltuun. Se saattaa vaikkapa sanoa heipat huolimattomalle hoitajalle tai kiirehtiä taluttajansa käsistä. Yleisestikin ottaen Valmassa on juuri sen verran energisyyttä, että se kyllä vaadittaessa osaa kulkea kauniisti ja seisoa rauhassa paikoillaan, mutta ominaisempaa tammalle olisi hoitaa hommat nopeasti ja liikkua jopa juoksujalkaakin paikasta seuraavaan. Tässä kohtaa on ehkä siitä riimunarun toisestakin päästä kiinni se, kuinka paljon tammaa haluaa toppuutella.

Yllä mainitut persoonallisuuden piirteet pätevät pitkälti myös ratsain. Aloittelijoiden ratsu Valma ei ole ja sillä lienee liian paljon omaa reippautta ja tahtoa epävarmemmalle ratsastajalle.Tamma kuitenkin nauttii liikkumisesta ja suorittamisesta, joten kun satulaan iskee vain sopivan topakan ihmisen, alkaa liikkuminen sujua varmasti molempien mielestä tyydyttävällä tavalla. Tamma liikkuu luontevasti omalla moottorillaan ja yleensä kaivataan enemmän jarrua kuin eteen pyytämistä, ja joskus - vaikkakin hyvin harvoin - saattavat ne jarrutkin olla hukassa. Voinee sanoa, etteivät pitkät (tai lyhyetkään) tauot liikuttamisesta tälle hevoselle sovi, koska se tuntuu keräävän energiaa itseensä pelkästä ajatuksesta vapaapäivistä.

Kouluratsastus on Valmalle omin ja mieluisin laji. Sillä on isot liikkeet ja se käyttää koko kroppaansa hyvin. Kun ratsastajan ja ratsun yhteisymmärrys toimii eikä pöllöenergiaa ole siunaantunut liiallisia määriä, osoittaa Valma miellyttämisenhaluisen puolensa ja kuuntelee sekä toteuttaa tarkasti sen mitä siltä pyydetään. Kokoavat tehtävät ovat kyllä Valmalle haastavampia ja joskus malttia kysellään enemmän kuin tammalla olisi antaa, mutta yleisesti ottaen voi sanoa Valman toimivan kouluradalla huonompanakin päivänä hyvin ja hyvänä päivänä kerrassaan upeasti.

Taukopäivinä Valman kanssa kannattaa ehdottomasti suunnata maastoon, sillä siitä tamma nauttii ylettömästi eikä energiavirratkaan pääse menemään ihan solmuun. Valma kyllä tunnistaa ja muistaa kaikki tutut laukkasuorat ja silloin kannattaa vain pitää lujasti kiinni ja antaa tamman juosta ylimääräiset pois.

Suku

i. Jalomatti
prt, 155cm, evm
ii. Jalovaltti
trnk, 159cm, evm
iii. Jalo
evm
iie. Vilmiina
evm
ie. Mannamuisku
prt, 154cm, evm
iei. Coitos
evm
iee. Mannamaija
evm
e. Kirsikan Valpuri
rt, 150cm, evm
ei. Vepeli
trt, 153cm, evm
eii. Epeli
evm
eie. Varpu
evm
ee. Kirsikka
vprt, 149cm, evm
eei. Kahakka
evm
eee. Rovion Riemu
evm

Isälinja: evm
Emälinja: evm

Jalomatti punarautias suomenhevonen ei ollut mikään kisakenttien tähti, mutta sellainen tasainen ehkä hieman keskivertoa parempi kisahevonen. 155-senttinen ori piti tasaista tulostasoa yllä ja sen viidestä varsasta kaikki ovat jatkaneet isänsä jalanjäljissä hyvinä harrastehevosina. Onpa yksi orin varsoista pärjännyt raviradoillakin, Jalomatin aloittaessa kisauransa ravurina vaikka juoksuintoa ei lopulta löytynytkään tarvittavasti.

Jalovaltti 159-senttisestä orista yritettiin saada juoksijaa pitkään, mutta orin ollessa pari kisakautta koko ajan lähtöjensä häntäpäässä päätettiin ori myidä uudelle uralle. Tummanruunikko sai mahdollisuuden kokeilla valjakkohevosen elämää, mutta se ei tuntunut mitenkään vain nauttivan enää kärryjen edessä olosta. Tummanruunikko myytiinkin lopulta ratsuksi ja vaikka se ratsutettiinkin vasta kahdeksanvuotiaana, tuli siitä silti mukava harrasteratsu joka pyörähti urallaan muutamissa pikkukisoissa.

Jalo on ori, josta ei ole paljoa tietoa. Ori on erään vanhan hevosmiehen oma kasvatti ja asunut kasvattajallaan aina kymmenenvuotiaaksi, jolloin se myytiin kasvattajansa menehdyttyä. Oria ei ole ikinä oikeastaan kunnolla ratsutettu, mutta se kantoi ratsastajan selässään ja oli toimiva maastohevonen, ennen kuin se kuoli yllättävään sydänongelmaan 17-vuotiaana.

Vilmiina oli hyväsukuinen tamma väärissä käsissä. Tamman omistajasta liikkui kaikenlaisia huhuja joten Vilmiinan myyminen tai varsottaminen ei ollut helppoa. Kuitenkin tammasta jäi yksi jälkeläinen liisaussopimuksella.

Mannamuisku tuli tallilta, joka tiedettiin laadukkaista kouluhevoskasvateistaan. Kuitenkin tamma oli poikkeus sääntöön ja 154-senttinen tamma ei viihtynyt kouluaitojen sisällä. Näin ollen se myytiinkin jalostuskäyttöön ja punarautias tamma nauttikin oloneuvoksen elämästä sekä varsojen hoitamisesta. Tammalla on kahdeksan elävää jälkeläistä ja kaksi enkelivarsaa. Eloon jääneistä varsoista on tullut niin hyviä harraste- kuin kilpahevosiakin.

Coitos loi uraansa niin ravurina kuin ratsunakin. Pidettiinhän orin omistajia hulluna, sillä eihän tällainen uravalinta voisi olla mitenkään toimiva yhdistelmä. Kuitenkin Coitos osoitti epäilyt vääriksi ja ori loi tasaisen raviuran päättäen sen ennätyksellä 26,7ake ja 50 900v€ voittosummalla. Ratsuna ori kilpaili jopa muutaman kansallisen tason startinkin, kerryttäen 60-70% tuloksia. Neljästätoista varsasta kuusi on juoksijoita ja loput ratsuja ja kisakentille tai kaviourille päässeistä varsoista on näyttänyt tulevan isänsä veroisia kilpahevosia.

Mannamaija loi pitkän ja tuloksekkaan kisauran koulukentillä. Ennen uransa alkua tamma sai jo yhden jälkeläisen ja eläköidyttyään kisakentiltä tamma toimi emänä vielä kuudelle varsalle. Valitettavasti yksi tamman myöhemmistä jälkeläisistä jouduttiin lopettamaan vain parin päivän ikäisenä, mutta muut tamman varsat ovat seuranneet emänsä kavionjälkiä ja niistä on tullut hienoja kouluratsuja.

Kirsikan Valpuri pienikokoinen tamma korvasi liikkeellään sen minkä se koossaan hävisi. Tamma kilpaili kouluratsastuksessa kansallisella tasolla muutamia startteja ja jokaisessa startissaan 150-senttinen oli sijoituksilla. Kisauransa sivussa punarautias toimi emänä neljälle varsalle, joista kaksi on jo aloittanut kisauransa ja yksi toimii täysin harrasteratsuna.

Vepelistä ei ikinä pitänyt tulla kilpahevosta vaikka kaikki tiesivät että ori pärjäisi kyllä kisaradoilla. Tummanrautiaan kasvattaja-omistaja ei ollut kiinostunut kilpailemisesta, mutta lopulta eräs nuori kilparatsastaja lupasi hoitaa orin kilpailuttamisen omasta pussistaan. Pienen neuvottelun jälkeen 153-senttinen ori alkoi valmistautua ensimmäisiin kilpailuihinsa, joista se palasi ruusukkeen kanssa. Orilla on kahdeksan jälkeläistä, joista vanhimmat ovat aloittelemassa kisauriaan.

Epeli kävi pinnalla aina ajoittain, rautiaan kisatessa yhden satunaisista kisastarteistaan. 153-senttinen ori oli keskiverto kilpahevonen, joka sijoittui aina satunaisesti mutta ratsastuksen kirkkain tähti tuo ei ollut. Epeli ei myöskään saanut kuin kaksi jälkeläistä. Ori jouduttiin lopettamaan 13-vuotiaana pahalaatuiseen syöpään.

Varpu 155-senttinen tamma oli kunnon monitoimihevonen, sillä se työskenteli pääasiassa vammaisratsuna, mutta mielenvirkistykseksi tamma pääsi myös ajoittain esteradoille tai valjakko vaunujen eteen. Tummanrautias tamma kisasi muutaman kisan elämänsä aikana, mutta tamma jouduttiin lopettamaan kymmenen vuotiaana etusen puikkoluun pahaan murtumaan.

Kirsikka oli pieni, juuri ja juuri hevosen mitoissa oleva tamma. 149-senttinen hevonen piti olla kasvattajansa tuleva huippuratsu, mutta pienen kokonsa vuoksi tamma päätettiin antaa nuorelle kouluratsastajalle käyttöön. Vararatsastajansa alla vaaleanpunarautias tamma puhkesi hiljalleen kukkaan ja sillä on muutama arvokisa sijoitus takataskussaan kouluradoilta. Tammalla on vain kolme varsaa.

Kahakka oli tuloksellista kisauraa aloittanut nuori suomenhevosori. Punarautias oli kerennyt astua neljä tammaa, ennen kuin ori menehtyi kuljetusonnettomuudessa. 152-senttisellä orilla olisi ollut paljon enemmänkin annettavana, mutta sen elämä päätyi ihan liian aikaisin.

Rovion Riemu oli ratsastuskoulun kasvatti ja tammasta piti tulla kasvattajalleen uusi opetushevonen ensin kokeneemmille ja sitten punarautiaan ikääntyessä piti tammasta tulla ihan täysipäiväinen opetusratsu. Kuitenkin 153-senttistä tammaa alettiin hieman vaalimaan, eikä tuo ikinä tehnyt loppupeleissä päivääkään opetusratsun töitä, vaan sen sijaan tamma kilpaili koulu- ja esteratsastuksessa aluetasolla ja sai neljä omaa varsaa.

Jälkeläiset

Sh-o. Stoorin Unimarja, i. Unihuppio, meriitit
Sh-o. Stoorin Mahti-Mikko, i. Matadori, meriitit
Sh-o. Stoorin Vadelmavarkaissa, i. Taparikollinen, KTK-II
Sh-t. Stoorin Vilmariina, i. Marttiini, meriitit

Kilpailukalenteri

Hevonen on liian nuori kilpailemaan tai siltä puuttuu 3-vuotispäivämäärä profiilistaan.

Valmennukset ja päiväkirja

Valmennukset

Päiväkirjamerkinnät

31.03.2020 - Tarinakisaosallistuminen

Suuren helpotuksen saattelemana mä ratsastin Vadelman pois kisakentältä ja känsin tamman nenän kohti pilvipolkua ja ajattelin käydä siellä tekemässä loppuverkan. Inka ja Nakki lähti meidän mukaan ja yhdessä tuumin annettiin tammojen kävellä pitkin ohjin verkkaisesti eteenpäin. Mikään hiljainen ja rauhallinen tuo reitti ei ollut varsinkaan puiston ja linnan osalta, mutta Vadelma silti kulki nätisti eteenpäin, vaikka se välillä vähän säpsyikin jotain meinasi ottaa muutaman askeleen ravispurtteja.

Kuitenkin kun päästiin kauemmaksi pihasta ja puistosta, rauhoittui Vadelma uudestaan ja tamman kanssa maastoilu olikin ihan mukavaa. Juttelimme Inkan kanssa niitä näitä antaessamme tammojen kävellä ja sopivissa kohdissa otimme hieman ravia. Loppupuolella reittiä koimme ainakin Vadelman osalta suurimman haasteen, kun meitä vastaan tuli viiden pyöräilijän iloisesti naurava lauma. Pienen suomitamman aivoihin ei voinut vain upota mitä nuo oudot ja äänekkäät asiat olivat, joten se valmistautui poistumaan paikalta kasaamalla koipensa allensa ja tanssimalla kuin GP hevonen. Onnistuin kuitenkin kiinnittämään Vadelman huomion itseeni pyytämällä sitä asettumaan ja taipumaan sekä väistämään, joten selvisimme kohtaamisesta hengissä ja saimmekin jatkettua reitin loppuun asti ja pääsin hoitamaan pienen punaisen lainaratsuni pois, ihaillen samalla sitä maisemaa mikä kukkulan laelta oli avautunut.

30.11.2020 - Tarinakisaosallistuminen, Sanni Viitala-Almeidos

Pakkanen oli ilmeisesti tekemässä tehtävänsä Valman kohdalla ja tamma tanssi allani kuin paraskin lattarileidi kokeillessamme verrytellä tulevaa starttiamme ajatellen. Ei muuta kuin hällä väliä asenne päälle ja kokeilla pohtia mitäs sitä tehdäänkään kotona kun on semmoinen kevyt höntsäpäivä ja toivoa että jostain puhisevan ja pomppivan pallon sisältä löytyisi sulavaliikkeinen ja liitokavioinen kouluratsu.

Mene ja tiedä mikä kytkin tamman päässä napsahti valkoisten aitojen tullessa sen näköpiiriin, mutta Valman ratsastettavuus muuttui täysin ja tamma nosti leveän hymyn huulilleni ja jos tällaisella esityksellä ei voitettaisi muita tallilaisia niin sitten se olisi kyllä jo todellinen ihme.

22.11.2020

Valman kanssa ollaan treenailtu ja kilpailtu aina kun tamman kunto on sen varsomisten vuoksi sallinut. Tamma on ollut todella hyvän tuntuinen treenata, ja sillä on ollut koko ajan motivaatio korkealla treenaamisen suhteen joten sen kanssa on ollut mukava tehdä töitä. Valma on pitkälti toiminut Sannin ratsuna ja parivaljakko onkin suorittanut tasaisesti ja heidän yhteistyötään on ollut mukava seurata joten toivottavasti parivaljakko pääsee kisaurallaan vielä pitkälle sillä ainakin mahdollisuuksia siihen on.

Näillä tiedoilla Valman ura siitostammana on ainakin meillä ohitse, mutta poissuljettua ei ole kuitenkaan se että tammaa liisattaisiin ulkopuoliselle tallille jalostuskäyttöön tai tietenkin jos joku tammasta vielä varsaa haluaa on varsottaminen mahdollista koska kyseessä on kuitenkin edelleen nuori hevonen jolla on kisauraa jäljellä ja joka on osoittautunut hyväksi emätammaksi.