Marttiini
Suomenhevonen, ori
ruunikko, 157 cm
18.05.2012, 8-vuotias
koulupainotus, vaB
evm-sukuinen
Kasvattaja:
Kari Vooter, evm
Omistaja:
Storywoods (VRL-10337)

© linet: Marjahilla värit: Minni
© Siguri pääkuva
Luonne
Martti on lunki tapaus jopa suomenhevoseksi. Oria voi hoitaa oikeastaan melkein kuka tahansa, ehkä ihan pienimpiä lapsia ei tätä taivaanrannan maalaria kannata päästää hoitamaan ainakaan ilman valvontaa. Hoidettaessa Martti vain nukkuu ja sen kanssa ei ole oikeastaan mitään ongelmia. Kuitenkin keväisin orissa on se machompikin puoli esillä, vaikka ei Martti silloinkaan mitään idioottia tee, mitä nyt unohtaa hoitajansa varpaat.
Ratsuna Martti on yllättäen hieman reippaampi, mutta siltikään oria ei voi kovinkaan aktiivisesti kutsua. Onhan sillä oma moottori, joka liikuttaa jalkoja eteenpäin, mutta jos Marttia ei laita heti alusta kunnolla töihin, muistuttaa ori ratsastuskoulun tunti puksua vakavasti otettavan kilpahevosen sijasta. Aktiiviseksi ratsastettuna Martilla on kivat askeleet, jotka ovat eteenpäin vievät, vaikka eivät aiheuta mitään "wow" efektiä.
Esteillä Martin kanssa täytyy tehdä kunnon sileän verkka alle, jotta orin saa nostelemaan jalkojaan. Huonommallakaan verkalla ei hyppääminen Martin kanssa ole mahdoton ajatus, vaikkakaan orin tekniikka ei silloin ole kovinkaan hyvä ja hypyt eivät löydä samanlaista pyöreyttä kuin hyvällä verryttelyllä. Kuitenkin ori on valmis aina yrittämään, vaikka sitten vauhti korjaa virheet tyylillä.
Maastossa Martin kanssa voi kulkea yksin tai porukassa. Yksin maastoillessa meno on rauhallisempaa ja orin kanssa pystyy tekemään pitkiä hitaita nautiskelumaastoja, kun taas kavereiden kanssa Martti on hieman reippaampi ja silloin orin kanssa on helpompi saada vähän vauhdikkaampia pätkiä alle. Lungin luonteensa ansiosta Martti sopii niin porukan vetäjäksi, kuin myös keskelle porukkaa tai peränpitäjäksi.
Martin kuljettaminen ei ole vaikeaa ja ori matkustaakin nätisti yksin tai kaverin kanssa.
Yleiset hoitotoimenpiteet sujuvat myös ongelmitta Martin kanssa, vaikkakin kengityksessä ori on hieman rasittava, sen kokeillessa onko jalkoja ihan pakko pitää itse ylhäällä.
Suku
i. Marttiirius evm |
ii. Marttiinen evm |
iii. evm evm |
iie. evm evm |
||
ie. Riikkinen evm |
iei. evm evm |
|
iee. evm evm |
||
e. Tiitius evm |
ei. Tiituunen evm |
eii. evm evm |
eie. evm evm |
||
ee. Tiitinen evm |
eei. evm evm |
|
eee. evm evm |
Isälinja: evm
Emälinja: evm
Valmennukset ja päiväkirja
Valmennukset
Päiväkirjamerkinnät
Tarinakisaosallistuminen 30.11.2020 - Joosua Kuoppala
Mulla oli pitkästä aikaa hyvä olo vaikka me oltiinkin Martin kanssa osallistumassa isoihin kisoihin. Mahdollisuus elää ja treenata oman mielensä mukaan ja olla niin sanotusti oman itsensä herra oli aiheuttanut sen, että mulla oli todella rento ja hyvä fiilis lähteä verkkaamaan ruunikkoa oria. En mä tiennyt teinkö mä yhtään mitään oikein Trevorin mielestä, mutta mä en jaksanut välittää mitä mun pomo olisi mieltä, koska ei tuolla toisaalta olisi ainakaan ihan täyttä oikeutta erottaa mua, sillä johtoportaassa oli onneksi vielä yksi porras sen jälkeenkin.
Martti tuntui liikkuvan verryttelyssä tosi kivasti ja orissa tuntui olevan poweria vaikka muille jakaa ja musta tuntui että mitä liidokkaammalta orin askeleet tuntui sitä leveämmin mä hymyilin ja varsinkin siinä vaiheessa kun käänsin orin valkoisten aitojen sisään ja vain tunsin miten se liikkui juuri sopivasti koottuna ja sopivasti alleen polkien kohti ensimmäistä tervehdystä mulla oli todella hyvä fiilis alkavasta radasta ja mitä pidemmälle rata eteni, sitä paremmalta musta vain tuntui ja mä en ollut varma että oliko Martti tuntunut ikinä edes treeneissä niin hyvältä kuin miltä ruunikko tällä hetkellä tuntui ja mulla oli vain ihan sairaan hyvä fiilis ruunikosta ja sen tekemisestä. Kyllä minäkin perhana osaan hevosen treenata, sanoi Trevor mitä sanoi!