Dassiopeia LH

Virallinen nimi: Dassiopeia LH
Kutsumanimi: Sippe
Sukupuoli: tamma
Rotu: Oldenburginhevonen
Säkäkorkeus: 160 cm

Väri
Genotyyppi: Ee/Aa/W16
Fenotyyppi: dominanttivalkoinen
Merkit: ei merkkejä

Syntymäaika: 22.06.2024
Ikä: 6-vuotias
Syntymämaa: Saksa
Kasvattaja: Lukariksen Hevoskeskus
Omistaja: Lithy (VRL-07127)
Kotitalli: Lukariksen Hevoskeskus
Rekisterinumero(t): PKK5776,
VH24-013-0060

Koulutustaso 
Rataesteratsastus: 150 cm
Painotuslaji: Rataesteratsastus
Tavoitteet: piirroskuva

Historia

Dassiopeia LH syntyi Lukariksen Hevoskeskuksen hevosista vuokratallipaikalla Pauwau Showjumpers:issa Saksassa.

Sukutaulu

1 polvi, 1 kokonainen

Sukuselvitys

ei. On jossain määrin hassua, ettei Ist Alles Gut -orista tullut sen suositumpaa jalostusoria aikanaan. Nykyään sen nimi onkin sitten varsin haluttua tavaraa oldenburg-piireissä, osin varmasti juuri sen harvinaisuuden ja toisaalta hyvämaineisuuden vuoksi. Ist Alles Gut - kotioloissa Gustav - oli kivan näköinen tummanruunikko, joka oli omalla tavallaan komea, mutta sellaisella vähän vaatimattomalla tavalla. Orilta puuttui sellaista lavakarismaa, joka saa ihmiset huokailemaan ihastuksesta. Gustav oli kyllä todella hyvä ja tasainen suoritushevonen - kestäväkin, sillä sen esteura kesti verrattain vanhalle iälle. Esteratsuna Gustav oli varma ja järkevä, lisäksi etenevästä laukasta ja hyvästä jalkatekniikasta oli apua. Mitään suurimpia arvokisoja Gustav ei tosin voittanut, mutta menestyi kuitenkin varsin kivasti urallaan. Kilpauran ohessa ori oli myös jokusen kauden siitoskäytössä ja sillä onkin parikymmentä varsaa eri kantakirjoissa, suurin osa kuitenkin oldenburgilaisia.

eii. Jos on yhtään enempää pyörinyt oldenburgpiireissä, Ich Tu Dir Weh on nimi, joka on varmasti tullut joskus vastaan. Tummasävyinen ruunikko ori oli aikansa arvostettuja siitosoreja. Ei ihme, sillä se hyväksyttiin kantakirjaan parhaalla palkinnolla ja sai mm. käynnistään ja laukastaan ysit. Vaikka Dino (joksi oria kotona kutsuttiin) ei ollut erityisen korkea sillä se oli vain 164-senttinen, se oli kuitenkin ryhdikäs, hienolinjainen ja hienosti liikkuva ori. Dino oli peräisin estepainotteisesta suvusta ja kilpaili itsekin muutaman kauden ajan esteillä omistajansa kanssa. Kilpaura kuitenkin katkesi omistajan oman elämäntilanteen muutokseen, eikä hän halunnut antaa kultakimpalettaan toisten ratsastettavaksi, koska ei kuulemma olisi pystynyt katsomaan toisen ratsastavan sillä. Niinpä Dinon kanssa harrasteltiin kotona ja se otti myös tammoja vastaan. Dinon jälkeläiset ovatkin osoittautuneet kautta linjan hyvin laadukkaiksi ja ne ovat hyvin haluttuja hevosia tänä päivänä.

eie. Ein Lied oli varsinainen kaunotar. 160-senttisellä tummanpunarautiaalla tammalla oli suuret ja ilmeikkäät silmät, jalon muotoinen pää ja pitkä, kauniisti kaartuva kaula. Myös luonteeltaan "Liede" oli erittäin miellyttävä ja sillä oli kuulemma todella mukava ratsastaa. Liedellä oli korkea työmoraali ja se selvästi halusi tehdä asiat oikein. Se oli taitava esteratsu, joka oli tarkka jaloistaan, mutta kuitenkin rohkea hyppääjä. Ratsastajansa kehui Lieden antavan kaikkensa ratsastajan puolesta. Kukapa jättäisi tällaisen tamman ulos jalostuksesta? Ei ainakaan Lieden omistaja (ja hyvä niin), sillä raudikko sai jopa kuusi varsaa. Kuten muussakin mitä hevonen teki, myös tässä hommassa se oli luonnonlahjakkuus. Liede oli kuulemma helposti tiinehtyvä, hyvä synnyttäjä ja vielä luontaisilla äidinvaistoilla varustettu. Valitettavasti seitsemäs varsa syntyi kuolleena, mutta muut kuusi kasvoivat vähintäänkin hyviksi rotunsa edustajiksi.

ee. Suurella persoonallisuudella varustettu Do They Sing teki aikanaan hienon uran esteiden parissa. Mustankimo tamma ei ollut mikään automaattiratsu ja sillä oli kuulemma omia mielipiteitä paljonkin, mutta sopivan ratsastajan kanssa se teki puhtaita ratoja ja sijoittui myös isommissa kilpailuissa. "Dottie" oli aika tarkka siitä, miten ratsastaja sitä ohjasi, mutta sillä oli luonnostaan tosi hyvä hyppytekniikka ja hieno laukka. Lisäksi sillä oli ratsastajan mukaan kilpailupäätä, Dottie ei koskaan mennyt radalle pelleilemään vaan voittamaan. Lopulta erään isomman voiton jälkeen omistaja ja ratsastaja yhdessä päättivät, että on hyvä lopettaa huipulla ja tamma sai siirtyä siitokseen. Dottiesta tulikin kuulemma "uranvaihdoksen" jälkeen lauhkeampi ja emänä oleminen selvästi sopi sille.

eei. Hankalan luonteen vuoksi Frustration ruunattiin kolmivuotiaana eikä se ehtinyt saada kuin muutamia jälkeläisiä. Hevonen oli kyllä komea kuin mikä; lihaksikas ja pikimusta ilman yhtäkään valkeaa karvaa. Se oli lupaava ja kapasiteetikas estehevonen, mutta se reagoi liian vahvasti toisiin hevosiin. Muita oreja se ei ollut sietää näköpiirissään ja toisaalta tammat saivat sen käymään eri syystä kierroksilla. Kuitenkin koska kyseessä oli niinkin kapasiteetikas ja kaunis ori, halusi omistajansa siitä jälkeläisiä. Paitsi että ori astui jokusen tamman, siitä otettiin myös pakasteita talteen. Ruunauksen myötä Frustration rauhoittui huimasti, mutta edelleen sillä käytettiin punaista rusettia kilpailupaikoilla. Ei siitä ruunanakaan tullut kaikille sopiva ratsu, sillä vahva se oli edelleen, mutta kuitenkin sen meno selvästi tasaantui hurjimmista ajoistaan. Orin jälkeläisissä on kuitenkin kaikenlaisia hevosia; osa on selvästi perinyt isänsä haastavuutta, mutta eivät kuitenkaan kaikki.

eee. Die Die My Darling herätti kilpailuareenoilla varmasti huomiota nimensä puolesta, mutta itse hevonen oli aika tavallisen näköinen, noin 160-senttinen kimo. Darling oli hyvä hyppäämään, mutta mitään huippuratsua siitä ei kuitenkaan tullut vaan kyseessä oli sellainen tasaisesti 140-ratoja suorittava ratsu. Darling teki paljon puhtaita ratoja, mutta mikään aikaratsastushevonen se ei ollut ja sillä oli aika vaatimaton laukka. Toisaalta sillä oli todella hyvä luonne ja hyvät hermot. Se ei koskaan stressannut uusissa paikoissa, eikä ollut turhan tarkka ratsastajankaan ailahteluille. Ei liene ihme, että parin varsan jälkeen Darling myytiin junnulle opetusmestariksi, johon hyväluonteinen ja viisas tamma varmasti sopikin erittäin hyvin. Darlingin molemmat varsat ovat muuten emänsä tapaan kimoja.

kirjoittanut Cynoria

Ulkoasu © Vapaasti kopioitavaa by evia & Milja, muokkaus Lithy  |  Ulkoasun kuva © Lithy  |  virtuaalitalli / virtuaalihevonen