EV-II, 3* prospect, SV-II, KV-II, KEV-II, VV-I
Erkinheimon Mustikkamuumi
VH24-018-0265
Elisa P. (klikkaa isommiksi!)
| Syntynyt | 27.06.2022 - |
Omistaja | VRL-10337 |
| Rotu, Skp | Suomenhevonen, ori | Kasvattaja | Erkinheimot |
| Säkäkorkeus | 155cm | Painotus | Yleispainotteinen |
| Väri ja merkit | Punarautias | Koulutus | HeA/110cm/CIC 1/Vaativa |
Historia
Kuka sitä nyt voi vastustaa yhtä pientä muuminpoikasta? Muroa katsoessa siihen on kyllä saatu hyvä määrä suomalaisuutta yhteen hevoseen. Jos nyt lähdetään siitä että kyseessä on kansallisaarteemme ja vielä perinteisenä punaisena, tietenkin liinaharjalla varustettuna. Sitten löytyy yksi kotimaamme tunnetuimmista asioista nimittäin muumit, unohtamatta kuitenkaan tuota luontomme omaa pientä sinistä vitamiinipommia eli mustikkaa. Onhan siinä paljon asioita yhteen monitoimisuomalaiseen, mutta meidän Muro on just hyvä näin.
Luonnekuvaus
Jos sanontaa "omena ei putoa kauaksi puusta" on sallittua käyttää hevosiin niin se kyllä voisi ainakin jollain tavalla kuvata meidän Muroa. Eihän punarautias välttämättä se maailman suurin halinalle ole, mutta sopivassa määrässä - toki orin määräämässä sellaisessa - huomio ja rapsutukset ovat ihan okei. Tokihan hoitajan kannattaa hieman tutkiskella orin silmien ja korvien asentoa, sillä ne kertovat suhteellisen hyvin siitä mitä Muron päässä liikkuu. Pahaahan ori ei tahallaan tee, mutta joskus se sattuu reagoimaan hieman nopeammin jolloin hoitajansa varpaat, sormet, you name it saattavat olla tulilinjalla.
Kuitenkin mitä paremmin Muroon tutustuu niin sitä helpompaa orin kanssa on toimia. Ja noh, onhan se nyt pääsääntöisestikin helpompi kuin punaiset tammat.
Ratsuna Muro on sellainen hyvä sekoitus vanhempiaan. Siltä löytyy omaa moottoria ja ori lähtee mielellään töihin, mutta kuitenkaan mikään sellainen automaattinen ratsastuskoulu puksutin ei meidän Muro ole. Yhteisen sävelen löydyttyä Muro on kyllä tosi kiva ratsastaa, sillä se on pehmeä ja elastinen, mutta kuitenkin se kaipaa kapellimestarointia satulasta tai tiedä mihin sitä vielä orin kanssa päätyisikin. Eipä Muron liike kyllä huonoa katseltavaakaan ole, liikkui se sitten rennommin tai hieman muodollisemmin.
Esteillä Muron kanssa pääsee yli mistä vaan ja melkeimpä jopa mitenkä vaan. Opetusmestarina esteillä punarautias olisikin ihan sysihuono, vaikka meidän Muro hyppäämisestä nauttiikin, sillä ratsastajan täytyy todellakin olla se, joka tietää mitä tekee ja välillä kertoa orille jotta ihan vielä ei välttämättä kannatakaan ponnistaa.
Metsä ja suomenhevonen ovat (ja varmaan melkein aina) kuuluneet yhteen. Maastoratsuna Muro on helppo, se menee eikä meinaa ilman että satulassa täytyisi miettiä mitä se saattaisi seuraavana säikähtää tai moneenko ilmansuuntaan ori tästä nyt lähtisikään. Tokihan jos se sata ja puoli vuotta samassa paikassa ollut kivi onkin yllättäen piilottanut taakseen pieniä suomenhevosia välipalakseen syövän monsterin, tuntee Murosta jotta nyt on jotain tapahtumassa ja asioihin kerkeää yleensä reagoimaan ennen kuin ori lähtee syystä jos kolmannesta. Tokihan Murossa on sekin hyvä puoli jotta ori lähtee metsäretkelle niin yksin kuin porukassa.
Vaikka Murolle laittaisi kärryt tai vaunut perään, ei punainen ole sitä mieltä että nyt ollaan menossa kunkkarien päätösmatkalla, vaan Muro hölköttelee menemään juuri sitä vauhtia mitä kärryiltä pyydetään. Oli se sitten mukavaa sunnuntaihölkkää tai sitten sitä reippaampaa ravia jolla voisi siellä radoillakin pärjätä.
Matkaajana Murossa ei mitään ongelmia ole, se kävelee joko ihmisen tai sitten rehusangon perässä oikeastaan mihin vaan ja matkustaa kenenkä vaan kanssa. Eipä tuo välttämättä edes kaveria kaipaa, kunhan on vain heinäverkko nenän edessä niin suomalainen on tyytyväinen.
| i. Erkinheimon Koopa YLA2, KERJL-II, KRJ-I, VVJ-II sh rt 158cm |
ii. Erkinheimon Waluigi YLA1, KRJ-I, SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I sh m 167cm |
iii. Supermario YLA2, ERJ-I, KRJ-I, KERJ-I, SLA-I, VVJ-I sh tprt 166cm |
| iie. Ursula YLA3, SLA-I, ERJ-I, KRJ-II, VVJ-I sh hm 165cm |
||
| ie. Erkinheimon Helluunen YLA2, ERJ-II, KRJ-I sh vprt 162cm |
iei. Pöyröö YLA2, SLA-I, ERJ-I, KRJ-III, KERJ-II, VVJ-I sh hrt 163cm |
|
| iee. Karhumuori YLA3, SLA-II, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-II, VVJ-II sh prt 160cm |
||
| e. Erkinheimon Vohvelieläin YLA1, SLA-I, ERJ-I, KRJ-II, KERJ-I, VVJ-I sh prt 152cm |
ei. Erkinheimon Ronkeli Rinkeli YLA1, SLA-I, ERJ-I, KRJ-I, KERJ-I, VVJ-I sh rnvkk 150cm |
eii. Kapteeni Kiukku YLA2, SLA-II, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-II, VVJ-III sh hrt 150cm |
| eie. Simpukankerääjä YLA2, SLA-II, ERJ-III, KRJ-III, KERJ-II, VVJ-II sh rnvkk 149cm |
||
| ee. Erkinheimon Skylla YLA1, SLA-I, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-I, VVJ-I sh prt 154cm |
eei. Atomipommipormestari Fn, KTK-III, YLA2, SLA-II, ERJ-III, KRJ-II, KERJ-II, VVJ-II sh vprt 161cm |
|
| eee. Akmeeli YLA2, SLA-II, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-II, VVJ-II sh prt 161cm |
Jälkeläiset
00.00.0000 - o./t. ei jälkeläisiä - e./i. emän/isän nimi - om. omistaja
5/2024
Mä olin nähnyt onnekseni ajoissa ilmoituksen siitä jotta lähitallilla järjestettiin mahdollisuus treenata irtohypyttämistä. Apukädet tulisivat todellakin tarpeeseen, sillä irtohypyttäminen yksin olisi aina omanlaisensa projekti ja Muron olisi hyvä saada treeniä vieraassa paikassa hyppäämisestä ennen estevarsojen laatuarvostelua myöhemmin tässä kuussa.
Tilaisuus alkoi sen verran myöhään jotta aamusta ei ollut onneksi mikään hurja kiire, vaikka varasinkin ainakin tunnin ylimääräistä aikaa vain sen vuoksi jotta olisi - toivottavasti - edes jonkinlainen mahdollisuus pysyä aikataulussa. Tokikaan nuorten kanssa ei ikinä tiedä etukäteen mitä ne keksisivät ja vaikka Muro olikin vaikuttanut suhteellisen selväpäiseltä nuorelta, oli aina mahdollisuus sille jotta jotain yllättävää kuitenkin tapahtuisi.
Ennen lähtöä harjasin punarautiaan huolella, ennen kuin puin sille jännesuojat jalkoihin ja niiden päälle kuljetussuojat. Hyvin nopeasti olin tullut pohdinnassani siihen tulokseen jotta säästäisin varmasti meidät molemmat suuremmalta stressiltä tällä tavalla kunhan pääsisimme perille. Perille päästessämme ja ennen kuin edes ajattelinkaan Muron purkamista kopista, kävin katsomassa maneesissa miltä siellä näytti, sekä vaihdoin muutaman sanan tallin omistajan kanssa siitä mitä tuleva piti sisällään. Koska enää yksi hevonen oli hyppyyttämättä ennen kuin olisi Muron vuoro, siirryin trailerille purkamaan nuorikkoa. Antaessani Murolle luvan peruuttaa trailerista yllätyin siitä, kuinka nätisti ja järkevästi nuori ori peruuttikaan ulos, vaikka ollessaan takasillalla sen pitikin ilmoittaa Hyvinkin Kuuluvasti jotta ori oli saapunut paikalle.
Irrotettuani kuljetussuojat orin jaloista, kävelytin Muroa ympäriinsä jotta se sai hieman liikettä ja orilla oli samalla myös mahdollisuus vetristää itseään ennen hyppyytystä. Kävelyttäessäni Muroa seurasin orin reaktioita ja muutenkin sitä miten se käyttäytyi vieraassa paikassa, ennen kuin meidät pyydettiinkin jo maneesiin. Avustajien laskiessa puomeja ensin vain kasoiksi tolppien väliin minulla oli vielä hetki aikaa kävelytellä punarautiasta ja totuttaa sitä maneesiin ja siellä kuuluviin ääniin.
Kaiken ollessa valmiina sain juoksuttaa Muron ensimmäisen kerran kujaan ja nuori ori hieman kyseli että mitäs sitä pitäisikään tehdä, mutta parin testikierroksen jälkeen Muro sai ideasta kiinni. Välttämättä se kaunein ei Muron hyppytyyli ollut, mutta se annettakoon anteeksi, sillä kyseessä on kuitenkin nuori ori. Kuitenkin kierros kierrokselta Muron tyylissä tuntui tapahtuvan jonkinlaista parannusta jollain osa-alueella joten varmasti kunhan sitä vain irtohypyttäisi ja kunhan ori saisi lisää kokemusta sekä tietenkin lihasta, Murosta voisi tulla jopa ihan näppäräkin hyppääjä.
Viimeisellä kierroksella okserin takapuomi oli 55cm korkeudella, etupuomin ollessa viittä senttiä alempana. Kysyttäessä jotta haluaisinko ottaa vielä yhden kierroksen, kerroin että ehkä tämä olisi ihan hyvä tälle kertaa, sillä tämäkin jo todisti jotta Muro pääsisi kyllä sen estekorkeuden ylitse johon olin sen estevarsojen laatuarvostelussa ilmoittanut. Toisaalta minulla olisi aikaa vielä käydä ainakin kerran hypyttämässä Muroa ennen laatuarvosteluita, joten ehkä silloin meidän olisi kannattavampaa kokeilla isompia estekorkeuksia.
5/2024
Toukokuun lopulla meillä oli Muron kanssa ensimmäinen näytönpaikka, kun orin oli aika esiintyä estevarsojen laatuarvostelussa. Tämä olisi ensimmäinen kerta, kun me oltaisiin punarautiaan kanssa esiintymässä virallisissa karkeloissa, joten tokihan se vähän jännitti, että miten homma menisi. Nuoren hevosen – ja varsinkin orin – kanssa kun matkassa saattoi olla aina mutka, jos kolmaskin ja vaikka kuinka sitä yrittäisi valmistautua ja varautua kaikkeen niin jostain löytyi kuitenkin aina jonkinlainen muuttuja.
Mun suureksi onnekseni punarautias käyttäytyi kuitenkin todella siivosti ja saadessamme sinisen ruusukkeemme sekä arvostelupaperimme mä olin iloisesti yllättynyt vitosesta – joka tässä tilanteessa meinasi myös korkeinta mahdollista pistemäärää – ”käytös” sarakkeessa. Tokihan ykkönen, joka Murolle oli kirjattu irtohypytyksestä oli toki oma pieni pettymyksensä, mutta toisaalta nuoren ja vielä vihreän orin kanssa ymmärsikin, jotta uusissa paikoissa menestystä ei aina välttämättä tulisi. Askellajeista tullut vitonen oli myös todella mukava plussa. Totta puhuen ehkä eniten koko reissussa meinasi ärsyttää se yksi pieni fakta mikä oli se, jotta ori jäi YHDEN pisteen päähän ykköspalkinnosta. Tokihan meillä olisi Muron kanssa vielä mahdollista nelivuotiaana käydä kokeilemassa palkinnon korottamista nelivuotiaana, mutta täytyisi katsoa, jotta millaisella mallilla Muro olisi silloin.
Toki nelivuotiaana Muro olisi ajatuksissa käyttää myös koulu-, kenttä- ja suomenhevosvarsojen laatuarvosteluissa, joten senkin puolesta täytyisi katsoa miten treenaaminen mahtuisi orin aikatauluun. Onneksi jokaiseen laatuarvosteluun valmisteleminen tukisi toiseen valmistautumista, joten ehkä sen puolesta me voitaisiinkin oikeasti miettiä uutta kokeilua estevarsojen laatuarvostelussa.
9/2024
Toukokuun vaihtuessa kesäkuuksi Muron kanssa palattiin takaisin treenaamisen pariin. Tokikaan mitään hirveän intensiivistä treeniä ei nuorelle orille pidetty, vaan enemmänkin se sai liikkua muutaman kerran viikossa, ellei treeniä vaihdettu ratsueskarin alkeisiin. Tokikaan Muron ratsutuksen kanssa ei ole pidetty mitään kiirettä.
Koska kesäkuu kerkesi livahtamaan ohitse seuraavat varsalaatikset kerkesivät livahtamaan ohitse. Näin ollen katseet käännettiin heinäkuulle, mutta kesäkuun lopulla tuli tieto siitä, jotta laatikset lomailisivat heinäkuussa, joten se muutti taas omalla osallaan suunnitelmia Muron kanssa. Toki lomakuu tarkoitti myös sitä, jotta Murolle pystyttiin antamaan laidunlomaa mikä toki tuli tarpeeseen nuoren hevosen kohdalla.
Laatuarvostelujen loman jatkuessa vielä eteenpäin, Muron kanssa keskityttiinkin vähän enemmän ratsueskariin orin palatessa takaisin laidunlomaltaan. Nuorta oria laitettiin satulaan niin omatoimisesti kuin myös viikoittain ammattilaisen kanssa ja vaikka Muro onkin ensimmäinen nuori, jonka olen yrittänyt laittaa satulaan, on punarautiaasta tullut suhteellisen näppärä ratsuhevonen. Tokihan meillä olisi vielä pitkä matka kuljettavana, mutta mä toivoin, jotta ajan ja yhteisten kokemusten kautta Murosta tulisi vain entistä parempi ratsu ja ajohevonen.
Selaillessani nettiä törmäsin Rate My Pony laatuarvosteluun. En ollut aiemmin kuullut koko arvostelusta, mutta tutustuttuani siihen hieman tarkemmin, mä päätin kokeilla ilmoittaa Muron sinne. Tokihan samalla me saataisiin nuoren orin kanssa treeniä matkustamisesta ja kisapaikoilla toimimisesta, mikä olisi varmasti ihan vain paikallaan tässä kohdassa. Kuitenkin kotiin me lähdettiin 3 star prospect arvonimi mukanamme, mikä oli mun ymmärtääkseni sellainen keskiverto suoritus täällä. Niin tai näin, mä olin tyytyväinen nuoren orin menoon ja kotimatkalle me lähdettiin taas yhtä kokemusta rikkaampana.
9/2024
"Luokassa yksi neljänneksi sijoittuu Kristiina Kero & Erkinheimon Mustikkamuumi".
Meidän ensimmäiset kilpailut Muron kanssa olivat menneet paremmin kuin mä olisin voinut edes odottaa. Okei, olinhan mä ehkä omalla tavallaan yllättynyt siitäkin jotta näinkin matalassa luokassa oli ollut melkein neljäkymmentä osallistujaa.
Mä olin todella tyytyväinen Muron käytökseenkin kisapaikalla. Tokihan niin aikaisin kisapaikalla ei onneksi ollut kuin ensimmäisen luokan osallistujia, mutta toisaalta tällaisella määrällä osallistujia kisapaikalle saatiin kuitenkin ihan kiva hulina. Koska mä en ollut tiennyt miten meidän kisapäivä tulisi menemään, olin varannut varmaan puolitoista tuntia ylimääräistä jotta saisin tarjottua Murolle parhaan mahdollisen kisakokemuksen.
Tokihan tämä kerta myös tarjoisi minulle hyödyllistä tietoa siitä, kuinka ori käyttäytyisi kisapaikoilla joten kunhan vain löytäisin seuraavat kisat joissa Muron kanssa voitaisiin käydä kokeilemassa onneamme osaisin suunnitella reissumme hieman taas paremmin. Kuitenkaan kaikesta hälinästä huolimatta Muro ei tuntunut nostavan kierroksiaan mitenkään hurjasti, tokihan oli joitain pieniä hetkiä kun pikkuorin piti yrittää machoilla. Muro kuitenkin kuunteli hienosti komentamistani joten sen kanssa pärjäsi näppärästi.
Ratsastaessani Muroa verryttelyyn sain oikeasti miettiä mitenköhän tämä tulisi menemään. Näin matalassa luokassa olisi varmasti muitakin ensikertalaisia ja nuoria hevosia joten voisi olla että verryttely olisi omanlaisensa muurahaispesä. Kuitenkin verryttelyn valvojat pitivät hyvää huolta siitä, että mitään vaaratilanteita ei päässyt tapahtumaan ja että jokainen ratsukko pääsi rauhassa siirtymään kisa-areenalle.
Kisa-areenalla näytin Murolle kaikkia sellaisia asioita joiden ajattelin olevan ehkä hieman jännittäviä nuorelle orille. Eräs kukkaistutuksista tuntui olevan alkuun ihan hirveä mörkö nuorelle, mutta saatuaan tutkittua sitä hetken ei se onneksi ollut enää niin kauhea. Edellisen ratsukon lopettaessa suorituksensa keräilin Muron ohjia vielä hieman paremmalle tuntumalle ennen kuin annoin tervehdin tuomaria ja annoin Murolle laukkaluvan.
Nuori ori laukkasi reippaalla askelleella eteenpäin ja vaikka esteet eivät olleetkaan kovinkaan korkeita, Muro suoritti ne todella nätisti ja mä olin hyvinkin tyytyväinen nuoren hevosen suorittamiseen. Tänään meillä ei ollut todellakaan tarkoituksena ratsastaa aikaa, vaan enemmänkin mä yritin vain ratsastaa mahdollisimman puhtaan ja ehjän suorituksen josta jäisi toivottavasti meille molemmille hyvä mieli.
***
Häjy Showjumping tuotos
Tosi monet kilpailut olivat olleet aika korkeilla luokilla varustettuja - tai no siis olihan kaikki suhteellista - joten siinä mielessä oli oikeastaan kiva jotta Yorca Warmbloodsissa oli tällainen vauvvaluokka.
Tokihan silti saisi olla tarkkana siitä, miten ratsastaisi ja muutenkin olla hereillä eikä vain matkustella luokkaa lävitse. Kuitenkin tällaisella pikkuluokalla olisi paljon kivempi lähteä keräämään Murolle kokemusta kisaamisesta ja toisaalta eihän se pahitteeksi ollut että kisapaikka oli vielä lähelläkin. Näin ollen punarautiaan oli saanut aamusta puunata kotona turvasta hännänpäähän ja taiteilla sen kurittomalta vaikuttaneen harjan siisteille - taas kerran suhteellista - sykeröille. Eihän se ollut kisa-aamuna ihan parasta muistaa että sen harjan olisi voinut leikata ja siistiä siten että se olisi ollut kisa-aamuna järkevässä mitassa, mutta eipä ketään muuta kuin itseään voinut syyttää.
Kuitenkin me oltiin päästy tähän asti jossa me oltiin valmistautumassa meidän ensimmäiseen kisastarttiin. Oikeastaan kun miettii millainen pölypallo Muro on kotona - kiitos orin piehtarointi-innon - se näytti nyt auringossa kiiltävässä karvassaan, sykeröitynä jopa todella hyvältä. Olihan orissa vielä sitä nuoren hevosen näköä, mutta missäpä nelivuotiaassa ei jollain tavalla näkyisi.
Ratsastaessani Muron verryttely areenalle, punarautias vain katseli ympärilleen eikä se tuntunut hätkähtävän oikeastaan mistään. Tämä oli omalla tavallaan yksi hieno puoli kansallisaarteissamme, sillä ne olivat todella mutkattomia kavereita ja monestikaan näiden kanssa ei tarvinnut miettiä mihin ilmansuuntiin sitä kadottaisiinkaan. Verryttelyareena ei ollut mitenkään hiljainen tai rauhallinen, sillä tasaisin väliajoin joku ratsukko lähti omaan suoritukseensa tai sitten uusi ratsukko saapui verryttelemään.
Mä olin todella ylpeä punarautiaasta, sillä vain pari kertaa Muro tuntui säpsähtävän jotain. Kuitenkin nuori ori palautui näistä säikähdyksistään todella hienosti ja ottaessani Muron kanssa vain muutaman veryttelyhypyn jotta nuori ori muistaisi mitä sen pitäisi tehdä, se tuntui todella hyvältä ja mä ratsastinkin orin todella hyvällä miellä verryttelystä kisa-areenalle omaa suoritustamme varten.
9/2024
Syyskuu olikin Muron kanssa kunnon kiirekuukausi, sillä RMP:n ja ensimmäisen kisastartin lisäksi suunta kävi myös Suomenvarsojen laatuarvosteluun. Ilmoittaessani Muroa olin jollain tavalla varma siitä että me ei päästäisi mukaan tilaisuuteen pitkän tauon jälkeen, mutta epäilyni olikin väärä ja lopulta olimme toinen kahdesta nelivuotiaasta suomenhevosesta koko tilaisuudessa. Muutenkin koko tilaisuus näytti olevan pienehkö kun kolmevuotiaitakin oli vain kahdeksan.
Muro oli ainut ratsusuunnalle arvosteltava suomenhevonen, sillä toinen nelivuotias oli juoksija. Tosin rakennearvostelussa molemmat olivat yhtä-aikaa, vaikka Muron käytös ei todellakaan ollut millään tavalla siivoa… Ehkä oma ihmeensä oli se, että ori seisoi edes ne pienet hetket, joita rautias jaksoi seistä. Orin käytös rakennetta arvostellessa selitti varmasti hyvin myös sen, miksi Muron rakennepisteet jäivät lopulta niin alhaisiksi. Eihän Muro välttämättä ollut tällä hetkellä ihan edustavimmassa kunnossa, mutta nuoret muuttuivat koko ajan joten sen puolesta en stressannut ylimääräisiä.
Sukunsa monipuolisuuden vuoksi Muron arvostelupaperiin oli kirjattu suvun kohdalle täysi kymppi. Saman verran pisteitä Muro keräsi myös koulukokeestaan. Koska valmistautumisaikaa olikin enemmän kuin mihin olin alun perin varautunut, olimme kerenneet hiomaan Muron kanssa sellaisia kohtia kouluohjelmasta, jotka eivät olleet nuorelle orille helppoja. Tokihan osasin olla meille armollinen siinäkin mielessä että kyseessä oli vielä nuori hevonen jolla ei ollut kovinkaan paljoa kokemusta kilpailemisesta joten todellakaan millään mallilla täydellistä koulurataa ei kannattanutkaan odottaa.
Kokonaisuudessaan Muro keräsi kasaan 58,1 pistettä, joilla ori sai itselleen SV-II palkinnon. Vastaanottaessani sinisen ruusukkeen sekä arvostelupaperimme, olin tyytyväinen siitä että olimme selvinneet tästä reissusta ehjin nahoin sekä jopa palkinnon kanssa. Tästä olisi hyvä jatkaa kohti seuraavia laatuarvosteluja sekä tietenkin Muron kisauraa.
11/2024
Marraskuun loppupuolella, 20pv tarkemmin ottaen tiemme vei ensimmäisen kerran pois mannersuomesta kun suuntasimme Alankomaihin Harmony Sporthorsesiin. Olin ilmoittanut Muron kouluvarsojen laatuarvosteluun, sillä punarautias kääntyisi pian viisivuotiaaksi ja sitten olisikin jo myöhäistä.
Nuoresta iästään ja vähäisestä matkustuskokemuksesta huolimatta Muro matkusti todella nätisti ja järkevästi koko pitkän ja monipäiväisen matkan. Olisinhan mä puhtaasti valehdellut jos olisin sanonut että mua ei olisi jännittänyt lähteä tällaiselle reissulle Muron kanssa, koska mua todellakin Jännitti. Kuitenkin nuoren orin järkevä käyttäytyminen sai mut huokaisemaan helpotuksesta useammankin kerran koko reissun aikana.
Tokihan pitkä matkustus varmasti näkyi Muron suorituksessa ja orille olikin kirjattu ratsastettavuudesta vain kaksi pistettä. Yhteensä Muro keräsi 37 pistettä, joiden puolesta orille myönnettiin KV-II palkinto. Tämä oli omalla tavallaan positiivinen yllätys sillä jossain kohtaa mä en ollut ihan varma edes siitä, lähdettäisiinkö me Muron kanssa kotimatkalle palkinnon kanssa. Vielä suuremman yllätyksen mä sain siinä kohtaa kun pieni muuminpoikanen kuulutettiin nelivuotiaiden luokkavoittaja kakkoseksi. Tällaista lopputulemaa mä en todellakaan ollut osannut odottaa tälle reissulle, mutta kahden ruusukkeen ja Maailman Järkevimmän Pikkuhevosen kanssa oli helppo hymyillä ja lähteä tekemään pitkää kotimatkaa.
Puolitoista viikkoa myöhemmin olikin sitten aika lastata Muro uudelleen koppiin ja tällä kertaa suunta kävi kohti Keski-Eurooppaa. Tällä kertaa matkamme kävi Stall Ouderekiin joka toimi kenttävarsojen laatuarvostelun kohteena. Tällä reissulla ei varsoja oltu eritelty ikäryhmiin vaan niin kolmi- kuin nelivuotiaatkin arvosteltiin yhdessä ja samassa ryhmässä.
Oli mukavaa nähdä jotta muitakin suomenhevosia oli saapunut paikalle, eikä meidän tarvinnut Muron kanssa olla ainoana ylläpitämässä kansallisaarteemme lippua. Meitä ennen oli seitsemän muuta varsaa joten Muro kerkesi onneksi jonkin aikaa olemaan ennen kuin oli aika laittaa se valmiiksi ja alkaa valmistautumaan meidän vuoroomme.
Rakennearvostelussa Muro käyttäytyi onneksi siivosti ja näin ollen ori nappasikin itselleen kuusi pistettä rakenteesta. Tuomaristolta ei pisteitä tippunut kovinkaan helposti joten se, että tällainenkin arvio saatiin, oli parempi kuin ei mitään. Tosin mun suureksi yllätykseksi Muro oli kerännyt arvostelun suurimmat sukupisteet 19,5 pisteen potilla. Kaippa se sitten pelastikin paljon, koska muuten orin pisteet olivat arviointiasteikon matalammasta päästä, vaikka lisäpisteitä Muro olikin kerännyt itselleen 7 pisteen verran. Yhteensä punarautias keräsi 44,5 pistettä, joilla Murolle myönnettiin KEV-II palkinto. Tämä oli nyt orin kolmas perättäinen kakkonen varsalaatiksista ja mä olin ehkä vähän yllättynytkin miten tasaisesti Muro oli suorittanut. Tokihan orilla olisi mahdollisesti vielä edessä yksi varsa-arvostelu joten voisi olla että se tulisi sitten loppupeleissä rikkomaan Muron palkintoputken, tai sitten ori jatkaisi vielä yhden kerran kakkoslinjalla.
Tokihan nuorille oltiin omalla tavallaan armollisempia sillä kyseessä olivat vielä kasvavat nuoret joten se todellinen koitos tulisikin olemaan sitten myöhemmällä iällä kun Muro alkaisi kiertämään aikuisten laatuarvosteluja lävitse. Onneksi siihen oli vielä vuosia aikaa ja sitä ennen meidän keskittymisemme olisi Muron kisaurassa.
12/2024
Muron kanssa jatkettiin myös joulukuulla reissaamista, kun muutamaa päivää kuun puolen välin jälkeen suunnattiin Eerikan tallille Hulluihin Hallikisoihin. Olin ilmoittanut Muron 40-50cm luokkaan. Oltiinhan, me kotitreeneissä jo hypätty Muron kanssa melkein vakiona 50cm ratoja, mutta kisatilanteissa mä en halunnut nostaa nuoren orin tasoa liian nopeasti, varsinkin kun meillä ei ollut mikään kiire päästä isommille radoille.
Tokihan Muron kanssa koko loppuvuosi oli ollut omalla tavallaan kiireistä, joten senkin puolesta nuoren orin kanssa ei ollut mitään tarvetta kiirehtiä. 2025 kalenterissa ei olisi muita reissuja kuin kisoja, joten sen puolesta ensi vuonna voitaisiin – Muroa kuunnellen – miettiä tason nostamista. Tokikaan mitään hurjaa nostoa ei tultasi tekemään, mutta Muron tason voisi nostaa ehkä 60-70cm korkeuteen. Toki tulokset, joita Muro tekisi jokaisella tasolla määrittäisivät se, missä kohtaa nuoren orin kanssa olisi kannattavaa kokeilla seuraavaa korkeutta. Ikänsäkään puolesta meillä ei ollut mitään kiirettä edetä Muron kanssa, joten ehkä hiljaa tulisi mahdollisimman paras ja kestävä harrastehevonen.
Eerikan tallilla me päästiin kuitenkin testaamaan ensimmäistä kertaa kisatilanteessa 10cm korkeampaa ratakorkeutta. 40-50cm luokka oli houkutellut 28 muuta osallistujaa meidän lisäksemme, mutta mä en kuitenkaan stressannut siitä, että miten meillä tulisi menemään koska tarkoituksena oli kuitenkin vain hakea kokemusta Murolle ja samalla testata miten Muro toimisi kisatilanteissa tällaisella tasolla. Mä olisin ehkä halunnut Murolle alle vielä toisen tai ehkä useammankin 40cm startin alle, mutta se jotta me päästiin edes parille radalle oli jo paljon.
Radalle päästessämme lähdin ratsastamaan mahdollisimman tasaista ja ehjää suoritusta. Muro tuntui todella hyvältä ratsastaa joten en myöskään jarrutellut nuoren orin menoa. Onnistuimme tekemään punarautiaan kanssa puhtaan suorituksen joka tänään riitti toiselle sijalle tässä luokassa. Palkintojen jaossa Muron suitsiin kiinnitettiin violetti ruusuke, joka oli samalla myös toinen ruusuke nuoren orin kisauralle. Sain olla taas kerran Hyvin Tyytyväinen Muroon ja nuoren orin suorittamiseen. Näiden kilpailujen jälkeen Murolle oli suunnitteilla enää yhdet koulukilpailut tälle vuodelle ja sen jälkeen nuori ori saisi pienen loman ennen kuin treenit jatkuisivat kohti seuraavaa kisavuotta.
Joulukuun lopulla Muron kanssa lähdettiin myös käymään viimeisessä varsa laatuarvostelussa joka oli valjakkovarsoille tarkoitettu laatuarvostelu. Arvostelutilaisuus oli pieni, sillä koko tilaisuudessa oli vain kaksi muuta varsaa mukana. Toinen mukana olevista varsoista oli myös suomenhevonen ja viimeinen osallistuja oli poni. Muro oli myös kaikista kolmesta osallistujasta vanhin, mikä yllättäen oli se asia joka minua meinasi vähän jännittää.
Rakennearvostelussa Muro sai seitsemän pistettä, sillä eihän nuori ori ole tässä kohtaa kovinkaan kauniissa kunnossa. Tokihan nuorelle piti antaa aina hieman armoa, sillä Muro oli kuitenkin vielä kehittymässä lihaksistoltaan ja toisaalta nuoren orin kanssa oltiin tehty myös kasvavassa raskuudessa töitä mikä myöskin vaikutti orin ulkonäköön. Tutkiessani Muron muitakin pisteitä, olin hyvin tyytyväinen vitosrivistä, jonka punarautias oli itselleen kerryttänyt käytöksestä, ajettavuudesta sekä askellajeista. Extra pisteitäkin ori oli onnistunut keräämään itselleen täyden kympin verran ja kokonaisuudessaan Muron pistemäärä oli 50. Tällä loppupisteytyksellä nuori ori nappasi itselleen ensimmäisen ykköspalkintonsa.
Tämänkin puolesta oli hyvä jatkaa kohti uutta vuotta ja uusia haasteita.
Esteratsastus (ERJ/Villit)Sijoituksia 0/40, joista voittoja 0 |
|||
|
00.00.0000 - Kutsu - luokka - 0/0 |
21.09.2024 - Kutsu - 40cm - 4/36 |
||
Kouluratsastus (KRJ/Villit)Sijoituksia 0/40, joista voittoja 0 |
|||
|
00.00.0000 - Kutsu - luokka - 0/0 |
00.00.0000 - Kutsu - luokka - 0/0 |
||
Kenttäratsastus (KERJ/Villit)Sijoituksia 0/40, joista voittoja 0 |
|||
|
00.00.0000 - Kutsu - luokka - 0/0 |
00.00.0000 - Kutsu - luokka - 0/0 |
||
Valjakkoajo (VVJ / Villit)Sijoituksia 0/40, joista voittoja 0 |
|||
|
00.00.0000 - Kutsu - luokka - 0/0 |
00.00.0000 - Kutsu - luokka - 0/0 |
||
Näyttelytulokset
00.00.0000 - Kutsu - PKK luokka - t: tuomari - tulos "Tuomarin kommentti"
VALMENNUKSET
Ulkoasu © VRL-13383
Virtuaalihevonen / A sim game horse