Ambrioso

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut viverra ultricies massa non ultricies. Duis pharetra lectus et pellentesque dapibus. Aenean vulputate ante nec mi sollicitudin, in ultricies ligula lacinia. Nunc aliquet tellus sed neque blandit, at rhoncus nunc iaculis. Vivamus ut nisi quis augue ultricies tempus. Duis nec suscipit libero, ac dapibus velit. Suspendisse sit amet sapien sed diam congue tristique. Morbi ornare volutpat porttitor. Aenean scelerisque ligula ac porta convallis. Curabitur pretium dolor lorem. Pellentesque aliquam interdum ante, eget elementum neque vulputate quis. Vivamus ullamcorper, magna non facilisis gravida, turpis massa rutrum ligula, quis mattis augue lorem non ligula. Curabitur dapibus imperdiet purus. Nam velit augue, pretium ut elit in, molestie congue est.

Aenean vel quam lacinia, feugiat mi a, volutpat nibh. Vivamus et tincidunt dui. Cras dui urna, euismod eu justo facilisis, tristique consectetur augue. Praesent pharetra urna at scelerisque sodales. Quisque faucibus sem eu enim elementum dignissim. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Proin non elit nisi. Aenean interdum lectus arcu, quis sodales mi facilisis a. Maecenas at justo tincidunt, pharetra massa eget, ullamcorper justo. Nam feugiat, justo et venenatis hendrerit, turpis metus mattis nisl, porta bibendum neque justo ac turpis. Nam viverra ante a arcu sollicitudin, eget laoreet ante ornare. Cras at dui at tellus accumsan condimentum.

Välillä on tullut mietittyä miten jokin hevonen voikin olla niin sitruunan syöneen näköinen. Tokikaan jos vertaa isää ja poikaa ei poika ollut tästä parivaljakosta edes se pahin yrmy. Tokihan ajoittain tuntui siltä, että Brioa ei nähnyt millään korvat höröllä, mutta onneksi niitäkin hetkiä oli, kun ori jopa näytti suhteellisen iloiselta ja ”normaalilta”. Tai ainakin jos mietittiin mitä yleensä pidettiin normaalina hevoselle.

Olihan sitä pitkin orin elämää saanut puolustella toisen hapanta ilmettä ja selittää että orin olemus oli vain perinteinen ”ei omena puusta kauas putoa” tilanne. Joitain arempia orin happamuus oli jännittänyt enemmänkin, mutta suurin osa ihmisistä oli ymmärtänyt ruunikkoa kuullessaan asiasta eikä toisen happamuus enää haitannut. Tokihan kaikkien onni oli se, että vaikka ori olikin hapan kuin mikä, se ei ollut ihmiselle häjy. Nuorena ja hormonihuuruisena Brion kanssa oli toki jouduttu hieman keskustelemaan pelisäännöistä mutta missään kohtaa oria ei ollut tarvinnut pelätä. Ja vaikka sitä olisikin ehkä joskus enemmän tai vähemmän pelännytkin ei sille ollut ikinä tuota pelkoa näytetty, sillä sen jälkeen hommasta ei todellakaan olisi tullut enää mitään.

Ikä oli onneksi myös hionut pahimpia terävyyksiä pois orista ja ihan joka päivä se ei näyttänyt niin happamalta. Tokihan Brio oli löytänyt ne omat lempi-ihmisensä kaikkien joukosta ja olipa joku väittänyt kuulleensa ruunikon joskus jopa hörähtävän jollekin tervetulotoivotuksena. Sitä tarina ei kerro oliko tuo totta vai harhaa, mutta oletettavasti kaikki uskovat sen totta olevan. Mielenkiintoista onkin nähdä mihin suuntaan ori kehittyy vanhetessaan ja tuovatko lisävuodet siihen vielä uudenlaista pehmeyttä vai onko ruunikko pehmennyt jo sen verta mitä Brio aikookaan loppupeleissä pehmetä.

3/2024

Brion kanssa oli edessä pitkä ja monimuotoinen cup päivä. Meillä olisi yhteensä kuusi erilaista luokkaa edessämme ja totta puhuen mä en ollut varma, miten pystyisin ratsastamaan näin monta suoritusta. Kuitenkin vain aika näyttäisi sen ja ensimmäisenä meidän oli aika ottaa mittaa 27 muusta ratsukosta reiningin merkeissä. Ihan täydelliseen suoritukseen me ei Brion kanssa taivuttu, mutta sentään me onnistuttiin jättämään suurin osa muista ratsukoista taaksemme, sijoituksemme ollessa 7/27.

Reining ei kuitenkaan jäänyt taaksemme, sillä seuraava luokkamme olikin reiningin freestyle. Koska kilpakumppaneita oli huomattavasti vähemmän ja Briolla olisi jo yksi luokka allansa, toivoin jotta tämä suoritus olisi ollut hieman sulavampi. Noh, edelleenhän virheitä mahtui mukaan ja kaikkineen menomme riitti sijalle 8/23. Freestylen jälkeen meillä oli edessämme Versatile horse. Tämä luokka oli osallistujamäärältään pienempi kuin mitä kaksi aikaisempaa luokkaa olivat olleet, sillä versatilessa meitä vastaan kilpaili vain 17 muuta ratsukkoa.

Tässä luokassa meillä oli aika keskiverto suoritus, sillä meidän sijoituksemme oli 10/17. Kisarupeamamme ollessa puolessa välissä olin tyytyväinen siitä, jotta olimme pystyneet tekemään Brion kanssa tasaista suoritusta luokasta toiseen. Tokihan meillä olisi vielä kolme muuta luokkaa edessä, joten voisi hyvinkin olla, jotta tästä pisteestä alkaisi meidän alamäkemme tämän reissun aikana. Tai sitten voisi olla, jotta tämä olisi se piste, jossa Brio vain innostuisi ja tulostasomme lähtisi vain nousuun. Vielä western ridingin ajan me ylläpidettiin samanlaista tulostasoa, sillä Walter varmisti tuosta luokasta itselleen sijan 7/18.

Western Horsemanshipissä ei sitten ihan samanlainen tulostaso pysynytkään, mutta toisaalta tässä luokassa oli myös huomattavasti enemmän osallistujia, sillä meidän lisäksemme tässä luokassa oli 29 muutakin osallistujaa. Toisaalta tulos 13/30 ei ollut todellakaan huono ja vaikka tulostasomme olisi tästä vain tippumassa mä voisin silti olla tyytyväinen meidän kisareissuumme. Viimeisenä luokkana meillä oli edessä western trail, jossa oli melkein sama määrä osallistujia kuin mitä horsemanshipissä.

Omalla tavallaan mä ehkä osasin odottaa, jotta tässä luokassa Brion kestävyys tulisi loppumaan, mutta ori yllätti ottamalla viimeiseksi sijoituksekseen 9/29.