Mokkamuisto "Moona"

Luonnekuvaus

Minttu oli huomannut ajautuvansa katselemaan raveja enemmän kuin usein ja tuo uusi harrastuksensa oli saanut jonkinlaisen siemenen itämään naisen sisällä. Huomaamattaan ravien seuraaminen johti ravihevosten myynti-ilmoitusten selailuun ja siitä asiat etenivätkin omalla painollaan ensimäisen nuoren katsomiseen ja lopulta tuon tamman ostamiseen. Mitään paineita ei kuitenkaan Moonan selkään aseteta, vaan tamma saakin toimia mukavana opetushevosena muuten täysin ravinoviisille naiselle.

”Moitteeton muttei mausteeton” olisi varmasti hyvä kuvaus Moonasta monen mielestä. Ammattimaisen ravivalmentajan opettamana tamma seisoo paikallaan niin yhdellä, kahdella kuin ilman narujakin. Suurin piirtein kaikenlaiset liikkeet ruunikonkimon ympärillä ovat sallittuja ja jos eivät lopulta olekkaan, kertoo Moona sen selkeästi. Tammamaisen pippurinen ei se kuitenkaan ole ja välillä tuon kiukuttelut saattaakin aiheuttaa hienoista ihmettelyä, varsinkin jos Moona lauhtuu yhtä nopeasti kuin olisi jostain suutahtanutkin.

Keväisin tamma on herkempi kyljistään sekä mahanalusestaan ja tuo huomauttaakin siitä selkeästi huitomalla takasellaan pariin otteeseen mahansa alle ja näyttämällä siltä kuin tuolle olisi syötetty kilo sitruunoita. Kiukuttelustaan huolimatta Moona antaa kuitenkin nämäkin paikat harjata sekä kiinnittää silojen mahavyön, mutta hoitajan kannattaa olla vain hieman enemmän hereillä ja varoa sormiaan.

Ajohevosena Moona on mukava ja mutkaton vaikka ei kuitenkaan ihan automaatti. Jäkitykset, peruuttelut ja uuppari yritykset ovat tamman keino kokeilla ohjastajansa inspiraatiota ja kunhan Moonalle vain kertoo jotta ”kyllä, tämä on suunta, johon menemme” se lähtee askeltamaan korvat hörössä eteenpäin. Tamman kanssa sujuvat niin rauhalliset käyntilenkit kuin myös reippaammat hölkät ja hiitit eikä aina välttämättä tarvita edes kaveria kirittämään. Moonaa on totutettu ajoon niin radalla kuin erilaisilla metsä- ja treenilenkeilläkin.

Matkustajana tamma on mutkaton, toki pidemmillä matkoilla kaipaa kaveria tai heinäverkkoa tarjoamaan ajatuksilleen tekemistä ja jotain virikettä, mutta lyhyemmät matkat matkustaa mutkatta myös yksin. Moona lastautuu niin traileriin kuin hevosautoonkin joko ensimäisenä tai kaverin perässä eikä se kovinkaan usein ole jäänyt jäkittämään rampin eteen. Koppiin lastautuu melkein itsestään. Ravipaikoilla tamma katselee vain kiinnostuneena ympärilleen ja saattaa välillä vastata jostain kaikuvaan hirnahdukseen omalla, kimeällä äänellään sekä alkuun ehkä hieman steppailla päästyään ulos kuljetuksesta.