kuvien tekijänoikeudet (klikkaa isommiksi!)
Syntynyt | 02.05.2021 - 4v | Omistaja | Maximillian KühlingVRL-10337 |
Rotu, Skp | Trakehner, tamma | Kasvattaja | Gestüt Helmwald |
Säkäkorkeus | 170cm | Painotus | Historiallinen ratsastus & kouluratsastus |
Väri ja merkit | Ruunikko | Koulutus | Alta Escuela I, HeA GP |
Toisen hevosen, varsinkaan puoliverisen ostaminen ei ollut sellainen asia joka olisi tullu Maxilla ikinä mieleen. Vaikka joskus moderni kouluratsastus olikin ollut tuon päälaji, ei mies halunnut enään edes ajatella koko lajia. Kuitenkin kesällä 2021 tuo huijattiin mukaan koeratsastukselle jossa paljastettiin että miehelle oli ostettu kouluratsu. Siitä alkoikin tasapainoilu oman haaveen sekä toisen haaveen kanssa ja miettiminen, mikä onkaan itselle se tärkein asia.
Viiviin on pakattu luonnetta varmasti parinkin hevosen edestä ja se olikin yksi syy siihen miksi Annelise Kühling tammaan ihastui. Nainen tiesi jotta poikansa oli nauttinut vuosia takaperin hieman hankalampien ja luonteikkaampien hevosten kanssa toimimisesta, joten saadakseen pojan palaamaan uralle, joka tuolle oli luotu, piti hevosenkin olla sellainen, josta Maximillian tykkäisi. Kiireisyys ja häsläys eivät tuo Viivin kanssa onnistumisia joten siinä mielessä Maxin nykyinen rauhallisuus ja omanlaisensa epävarmuus ovatkin vain plussaa tamman kanssa.
Ei se silti meinaa sitä, että Viivi olisi edelleenkään mikään unelma hoitaa tai varustaa, mutta ainakin tamman kanssa tullaan sillä tavalla toimeen ja yleensä hoitotoimenpiteet saadaankin suoritettua ilman mitään isompaa tappelua ja taistoa.
Viivi on perinyt vanhemmiltaan näyttävää ja ilmavaa liikettä joten tamman liikkumista on ilo katsella. Ratsuna se ei ole helpoin ja suoraviivaisin, mutta pienet avut sekä tamman kiukuttelun huomioimatta jättäminen vie jo pitkälle. Kunhan oma moottori vain toimii tuntuu Viivi enemmän liitävän kuin hakevan vauhtia maasta askellukseensa ja vaikka kouluratsastuksesta ei niin ymmärtäisikään, monesti liikkuminen on se joka valloittaa kaikkien sydämet ja millä tamma saa välillä joitain asioita anteeksi.
i. Imperial KTK-III, YLA2, KRJ-I | ii. Imperium
Trak, 169cm, m, evm | iii. Manuel I
Trak, 166cm, mrn, evm |
iie. Intermezzo
Trak, 169, rn, evm | ||
ie. Blenheim
Trak, 168, prn, evm | iei. Paradox II
Trak, 170cm, m, evm | |
iee. Blumenthal
Trak, 162cm, prn, evm | ||
e. Vogue Sugar
KRJ-I | ei. Malachai
Trak, rt, 167cm, evm | eii. Harrison
Trak, rt, 169cm, evm |
eie. Meline
Trak, rt, 170cm, evm | ||
ee. Verona Sugar
Trak, m, 169cm, evm | eei. Sugar Me
Trak, rnk, 168cm, evm | |
eee. Vampira
Trak, rt, 167cm, evm |
Osa Viivin liikkeen näyttävyydestä tulee varmasti geeneistä, sillä tamman isänisä Imperium omasi myös näyttävän liikkeen jota se on päässyt esittelemään Euroopan lisäksi niin amerikassa kuin myös EM areenoilla.
Manuel I, vaativien koululuokkien hurmuritaituri sai kisauransa jälkeen viettää aikaansa siitosorina, ennen kuin se hieman ehkä yllättäenkin löysi viimeisen kotinsa ratsastuskoulusta ja uusien koulutähtien opetusmestarina.
Jos Viivin isänisä tuo tammaan liikettä niin tamman mummo, Interemezzo tuo sitten jo ainakin yhden ripauksen luonnetta Viiviin. Kansainväliselläkin tasolla kilpaillut tamma viettää eläkepäiviään harrasteratsuna Espanjan auringn alla.
Blennheim suuntasi kisaurille jo nuorena, aloittaen sen voitokkaasti mutta lyhyesti. Loukkaantumiseen päättynyt ura siirsi tamman jalostuskäyttöön seitsemän varsan ajaksi.
Paradox II tuo myös Viiviin lisää luonnetta ja sitä löytyy myös orin isästä. Haastavasta luonteestaan huolimatta, Paradox II teki pitkän kisauran, sen päättyessä vasta kun ori oli 18-vuotias.
Blumenthal kilpaili lyhyen uran, sillä siitä alettiin nopeasti kiinostumaan jalostuskäytössä sen verran että päätös kisauran jättämisestä kesken oli helppo.
Malachai hieman vaatimaton rautias ori jolla ei ehkä ollut se näyttävin liike, mutta sen se korvasi energialla. Kuitenkin ori oli hyvä jalostushevonen.
Harrison tuo Viiviin myös lisää luonnetta sekä liikettä. Vaikka Harrison ei toiminut ehkä ihan täydellisesti kisapaikoilla, mutta se oli täydellinen opetusratsu kokemattomammille ratsastajille.
Suurikokoinen ruunikko Meline, jatkaa luonteen tuomista Viivin sukuun. Kisapaikoilla tamma ei tuntunut toimivan, jos sen kanssa päästiin sinne asti, mutta kotona tamman liikkeet olivat ensiluokkaiset.
Verona Sugar tasapainottaa Viivin luonteikasta sukua, tuoden silti oman ripauksensa potentiaalia pakettiin. Kuitenkin tamman ura päättyi loukkaantumiseen jonka jälkeen se siirtyi jalostukseen ennen eläkepäiviään.
Sugar Me omasi potentiaalia, mutta myös onnettomuusalttiutta. Ori kilpaili aktiivisesti PSG tasolla ja potentiaalinsa sekä tulostensa puolesta se löysi paikkansa myös jalostuksessa.
Vampira oli hyväluontoinen tamma joka olisi varmasti pärjännyt hyvin myös vaativilla kouluradoilla. Kuitenkin se toimi pääasiallisesti harrasteratsuna sekä kolmen varsan emänä.
04.05.2022 - o. Vission - i. Vspylit Ion - om. Kaskiahteen oriasema
PÄIVÄKIRJA
Mulla alkoi olemaan ehkä hiljalleen vähän varmempi olo Viivin kanssa vaikka mä en silti tiennyt että miten mä voisin vaihtaa tamman kanssa alaa kokonaan. Oltiinhan me päästy kisaamaan Viivin kanssa toivottavasti ihan hyvillä tuloksilla niissä turnajaisissa mihin mä olin tamman ilmoittanut, mutta en mä tiennyt että millainen näkemys muilla oli siitä että millaiset meidän tulokset olivat. Mä yritin kyllä parhaani mukaan treenata tammasta toimivan ratsun ja tehdä Iivarin ylpeäksi sillä miten mä olin vienyt tammaa eteenpäin.
Kello oli taas lähempänä aamu kahdeksaa kun mä saavuin Krasts Stalisille liikuttamaan Viivin. En mä tiennyt miten pitkään mun oli järkevää jakaa mun aikaani kolmen kohteen välille ja mä olinkin miettinyt että pitäisikö mun uskaltaa kysyä Iivarilta että olisiko mulla jotain mahdollisuutta tuoda Viivi Zeniin. Krasts Stalis oli hiljainen näin aikaisin aamulla mikä helpotti mun oloani sillä mä voisin tehdä asioita omalla tavallani ja mun ei tarvitsisi kiirehtiä pois ratsastuskouluoppilaiden alta. Viivi oli jäänyt sisälle kun ratsastuskoulun hevosia oltiin alettu viemään ulos. Mä olin laittanut illalla viestiä tamman sisään jättämisestä joten mun oli vähän nopeampaa laittaa se kuntoon ja me päästiin aloittamaan Viivin kanssa treenit ennen kuin kello oli edes yhdeksän.
Mä olin tyytyväinen siitä, että missään ei ollut sopivia kouluratsastus kilpailuja modernilla puolella, joten meidän oli paljon helpompi keskittyä historialliseen ratsastukseen sekä siihen että mä sain vietyä Viiviä eteenpäin siinä. Ei mulla olisi taitoa viedä tammaa kovinkaan paljoa eteenpäin, mutta ainakin mä voisin hioa meidän suorituksia vain koko ajan paremmaksi ja paremmaksi jotta mulla voisi joskus olla mahdollisuus ehkä osoittaa Iivarille että mä ehkä osasin rakentaa hevosia sen opeilla jotta mä toivottavasti saisin apua Moiran kanssa siinä kohtaa kun mun täytyisi yrittää alkaa ratsuttamaan tammaa. Ajatuskin siitä tuntui kuitenkin ahdistavan mua ihan liikaa tässä vaiheessa, joten mä yritin unohtaa että mä edes ajattelin sitä asiaa.
Viivi onneksi tunnisti että mä en ollut taas ihan terävimmilläni ja tamma teki muutaman pienen sivuliikkeen, jotka pakottivat mut keskittymään tamman ratsastamiseen. Mä en kuitenkaan tehnyt Viivin kanssa pitkää tai vaikeaa treeniä, sillä me oltiin tultu vasta kisareissulta Suomesta ja mä halusin antaa tammalle vain vähän vapaampaa ennen kuin mun pitäisi taas alkaa yrittää valmistaa sitä kisavalmiuteen. Kellon ollessa vähän vaille kymmenen aamulla, mä laskeuduin Viivin satulasta ja ennen yhtätoista mä olin jo matkalla töihin.
Mä olin alkanut tottumaan ajatukseen siitä että Viivistä ei tulisi sitä mitä äiti tammasta haluaisi. Mä tiesin että se tulisi pettymään muhun suuresti, mutta ei musta ollut enään kouluratsastajaksi. Jos mä jotain olin salaa tyytyväinen, niin siitä että äiti oli sentään ostanut minulle nuoren hevosen, kai ajatellessaan että se voisi auttaa minua palaamaan sille tasolle, jossa joskus olin. Viivin nuoresta iästä johtuen mun oli ollut helppo alkaa uudelleen kouluttamaan sitä Alta Escuelaa ajatellen ja vaikka mä olin yrittänyt tehdä työn mahdollisimman pitkälle itse ja muistella mitä Amelie ja Iivari oli mulle opettanut ja mitä mä olin kuullut seuratessani muiden tunteja.
Me oltiin Viivin kanssa käyty myös Iivarin opeissa ja vaikka miehen palaute olikin ajoittain hyvinkin tiukkaa tai niukkasanaista, kai mies oli silti ollut tyytyväinen siihen että miten tamma edistyi. En mä tiennyt miten pahasti se inhosi sitä faktaa, että Viivi on puoliverinen, mutta tallissa on ennemminkin ollut sellainen sekä mä olen parhaani mukaan yrittänyt osoittaa Iivarille että mä olen tosissani Viivin kohdalla siinä, että mä haluan tamman pärjäävän Alta Escuela radoilla. Olihan meillä Viivin kanssa jo muutama voitto meidän sijoitustilillämme vaikka viimeaikoina nuori tamma ei ollutkaan kerännyt mitään mainittavaa menestystä turnajaisradoilta. Tai en mä edes tiennyt että merkitsikö Iivarille enemmän se, että sen suojatit menestyivät vai se, että me edes päästiin Viivin kanssa turnajaisareenoille asti ja että me esiinnyttiin edustaen Zeniä ja samalla tuoden mainosta niin tallille kuin myös miehen valmennustyölle.
Tälle vuodelle Viiville on tiedossa vielä kahdet turnajaiset, kun me esiinnytään koti areenalla ensin ihan tavallisissa turnajaisissa ja lopulta sitten vielä VHRYn cupin päättävissä turnajaisissa. Ensi vuodelle mulla ei oo mitään ajatuksia siitä että miten me tultaisiin ottamaan osaa turnajaisiin Viivin kanssa ja hyvinkin voisi olla että me keskityttäisiin vain harjoittelemaan ja hiomaan meidän nykyisiä taitoja paremmiksi. En mä tiedä voisiko Viivistä olla kakkosluokkaan joten kai mun pitäisi uskaltaa kysyä Iivarilta asiasta, jos me vaikka alettaisiin hiljalleen kokeilemaan niitäkin liikkeitä.
Alta Escuela (VHRY)Sijoituksia 6/40, joista voittoja 3 |
|||
14.06.2021 - Kutsu - AE, Nov - 1/14 |
00.00.0000 - Kutsu - luokka - 0/0 |
Kouluratsastus (KRJ/Villit)Sijoituksia 11/40, joista voittoja 3 |
|||
11.08.21 - Kutsu - KRJ, HeA - 11/38 |
15.08.2021 - Kutsu - Villit, HeB - 5/7 |
Matkaratsastus (VMRJ, 49/100p)Sijoituksia 1/40, joista voittoja 1 |
|||
30.01.2022 - Kutsu - Ihanne, 15km, Cup-tuotos - 1/4 20p |
00.00.0000 - Kutsu - luokka - 0/0 |
00.00.0000 - Kutsu - PKK luokka - t: tuomari - tulos "Tuomarin kommentti"
VALMENNUKSET
Ruunikko puoliveritamma ei ollut ihan yleisin rotu turnajaisareenoilla, mutta oli mielenkiintoista nähdä millainen tamma olisi kyseessä. Tamman ratsastaja oli minulle tuttu turnajaisista sillä olin seurannut Zenin ratsukoita mielenkiinnolla koska talli tuntui tuottavan hyviä ratsastajia sillä, se painotti määrän sijasta laatuun ratsastajiensa kanssa ja eteneminen oli hidasta sekä rauhallista jotta ratsastajat varmasti oppisivat ja ymmärtäisivät miten tehtävät suoritettaisiin oikeaoppisesti.
Vaihdoin ratsastajan kanssa muutaman sanan siitä että millainen ratsukon polku oli ollut tähän mennessä. Arvatenkin tamma oli modernille puolelle koulutettuna joten ratsastajalla oli ollut töitä rakentaa tammasta ratsu historialliselle puolelle vaikka nuoresta iästä johtuen sen uudelleen kouluttaminen ei ollut niin hankalaa kuin vanhemman hevosen. Ratsukolla oli myös hyviä tuloksia jo alla joten uudelleen kouluttaminen oli ollut hyvin onnistunut.
Tänään kuitenkin ratsukko saisi keskittyä perusmenoon sillä se olisi kuitenkin aina pohjana kaikelle suorittamiselle. Ratsastaja sai hakea Viiviksi esitellyn tamman kanssa sellaisen käynnin, jossa tammalla oli hyvä schwung ja muutenkin meno oli rentoa. Sen jälkeen ohjeistin ratsastajaa aloittamaan avotaivutusten ratsastamisen. Ruunikko tamma kuunteli ratsastajansa apuja hyvin, mutta ajoittain se myös muistutti ratsastajalleen siitä että apuja voi keventää sekä antaa myös Viivin itsensä tehdä töitä. Hiljalleen ratsukko sai yhteistyötään sujuvammaksi ja Viivistä huomasi miten se alkoi myötäämään paremmin ratsastajan apuja sekä sen schwung parani askel askeleelta. Avotaivutuksista ratsukko sai siirtyä sulkutaivutusten pariin käynnissä ja siitä ravin kautta aina laukkaan.
Ratsukko sai taivutukset sujumaan todella hyvin ja mitä pidemmälle valmennus eteni, sitä paremmin ratsastajakin rentoutui mikä taas auttoi Viiviä liikkumaan paremmin. Taivutuksista ratsukko sai pienen hengähdystauon jälkeen siirtyä kokoamisiin. Viivi kokosi askellustaan hyvin, vaikka tammasta oli helposti huomattavissa milloin se ei ollut ihan samaa mieltä ratsastajansa avuista. Ajoittain ratsastaja pyysi tammalta hieman liikaa kokoamista, mistä Viivi huomautti nakkelemalla niskojaan sekä polkemalla jalkaansa. Saatuaan aikaan yhden protestoimattoman suorituksen, sai ratsastaja aloittaa omatoimiset loppuverryttelyt samalla kun annoin oman loppupalautteeni valmennuksesta sekä pari neuvoa ja vinkkiä siihen, miten ratsukko voisi jatkaa treenejä omatoimisesti.
Ruunikko tamma näytti edistyneen edellisestä valmennuksesta lihaksistollisesti. Puhuimmekin hetken Maxin kanssa siitä, miten tuo oli tammaansa ratsastanut sekä miltä se oli tuntunut valmennusten välissä. Max kertoi myös siitä, miten ratsukon turnajaiset olivat menneet sekä mitkä olivat olleet noiden vahvoja liikkeitä ja mitkä eivät olleet niinkään vahvoja.
Koska Alta Escuela I oli ratsukolle tutumpi luokka, päätimme keskittyä sen liikkeisiin ja niiden suorittamiseen. Maxin löydettyä Viiville sopivan askelluksen, sai ratsukko lähteä hakemaan askellukseensa kokoamista. Tamman ratsastaminen oli sopivaa tasapainottelua apujen ja tamman mielialan kanssa, mikä ei tehnyt ainakaan Maxin tehtävästä yhtään sen helpompaa. Kuitenkin hiljalleen ruunikko tamma alkoi myötäämään ratsastajansa avuille ja ratsukko saikin muutaman askeleen hyvin koottua käyntiä aikaan.
Suunnan vaihduttua ratsukon tekeminen sai jatkua ja kun käynnin kokoaminen sujui myös uuteen suuntaan, sai ratsukko jatkaa tehtävää myös ravissa ja laukassa. Kokoamisten jälkeen ratsukko sai pitää pienen tauon, ennen kuin seuraavaksi käsiteltäväksi asiaksi otettiin piruetti käynnissä ja laukassa. Tamman luonteikkuudesta johtuen tehtävää pyrittiin ratsastamaan mahdollisimman pienillä ja pehmeillä avuilla missä Max onnistuikin hyvin ja Viivi suoritti loppua kohden todella nättiä ja onnistunutta piruettia molemmissa askellajeissa.
Valmennus alkoi sillä, että ratsastaja saatiin rentoutumaan ratsunsa satulassa. Tiesin ratsastajan taustasta joten tänään ratsukko sai keskittyä vain helppoihin perustehtäviin ja enemmänkin vain jumppailuun kuin uusien tehtävien opetteluun. Kierros kierrokselta Max alkoi myötäämään paremmin Viivin askellusta ja miehen koko olemus rentoutui.
”Okei, lähdetään sitten tekemään pohkeenväistöä. Pyydät Viivin väistämään E:stä alkaen I-X linjalle ja sitten suoristat siihen. Suoristuksen jälkeen sitten väistö kohti H:ta. Jos tuntuu että se ei väistä kunnolla, tee sitten vaikka vain joko E:stä keskilinjalle tai toistepäin väistö. Täysin täydellistä sen ei tartte olla, kunhan se nyt on suhteellisen suora ja astuu ristiin edes pätkän” ohjeistin ratsukkoa, pyrkien pitämään tehtävän helppona ratsastajalle. Parin hieman kokeilevamman kierroksen jälkeen Max sai Viivin tekemään hyvännäköistä väistöä käynnissä joten suunnanvaihdon ja vielä muutaman väistön jälkeen Max sai siirtää Viivin raviin.
Ravissa ratsukko sai hakea alkuun vain hyvää tahtia ja tempoa, ennen kuin sama tehtävä sai jatkua myös ravissa. Ravissa ratsukko pääsi paremmin kiinni suorittamiseen heti alusta alkaen ja kovinkaan suuria muutoksia ei tehtävään tarvinnut kummassakaan kierroksessa tehdä. Valmennuksen edetessä Maxin ratsastaminen myös parani koko ajan ja siinä kohtaa kun annoin miehelle luvan siirtää ratsunsa ravista laukkaan, mies istui jo paljon sulavammin satulassa.
Laukassa ratsukko sai tehdä vain isoja pääty- sekä keskiympyröitä ja muutenkin vain hakea laukalle tahtia sekä sulavuutta molemmissa kierroksissa. Lopulta ratsukko kokeili myös muutamaa laukkavolttia molemmissa kierroksissa ja vaikka niiden halkaisija oli ehkä hieman isompi kuin 10m ei siihen kiinnitetty tällä kertaa liikaa huomiota, vaan enemmänkin vain siihen että ratsukko teki tehtävän. Lopulta annoin Maxille luvan aloittaa omatoimiset loppuverryttelyt Viivin kanssa samalla kun annoin oman loppupalautteeni valmennuksesta.
Tässä valmennuksessa vaatimustasoa nostettiin hieman ja Max sekä Viivi molemmat pääsisivät tekemään hieman enemmän kuin edellisessä valmennuksessa. Ratsukko oli jo verrytellyt saapuessani paikalle, joten saatoimme aloittaa valmennuksen suoriltaan. Valmennuksen aikana tultaisiin käymään lävitse helppo A:0 radan tehtäviä.
Radan tehtäviä lähdettiin suorittamaan järjestyksessä, joten ensimmäisenä tehtävänä ratsukko saikin tehdä nelikaarista kiemurauraa. Tehtävässä keskityttiin enemmänkin siihen, jotta Viivi asettuu ja taipuu kaarteissa kunnolla kuin siihen, miten tehtävää ratsastetaan. Alkuun Maxin ratsastaminen oli taas hieman jäykähköä, mutta hiljalleen mies rentoutui ja raviin siirryttäessä Viivi tuntui liikkuvan jo reippaammalla askeleella sekä muutenkin lennokkaamman näköisesti kun ratsastajansa antoi tuolle tilaa liikkua paremmin eteen.
Nelikaariselta Max sai siirtää Viivin takaisin käyntiin ja lähteä kokoamaan tamman käyntiä. Nuoreksi hevoseksi Viivi kykeni kasaamaan käyntiään hyvin, vaikka nuori tamma olikin vielä hieman voimaton eikä jaksanut kovinkaan pitkiä pätkiä. Kuitenkin ratsukko sai tehdä sellaisia pätkiä, jotka olivat Viiville helppoja. Kun kokoaminen onnistui suoralla uralla, sai ratsukko kokeilla takaosa käännöstä ensin itsellisenä tehtävänä ja sen jälkeen koittaa molempia tehtäviä yhdistettynä. Täydellistä suoritusta ei ratsukolta vaadittu, vaan pelkästään se, että Viivi teki vain muutaman askeleen verran pyydettyä tehtävää riitti tässä kohdassa.
Laukassa ratsukko sai hakea liikkeeseen ensin eteenpäin pyrkivyyttä, ennen kuin kehotin Maxia kokeilemaan myös laukan kokoamista. Kuitenkaan täydellistä suoritusta ei nuorelta tammalta vaadittu, kunhan se vain teki edes hieman oikeaan suuntaan viittaavaa liikettä. Ratsukko sai suorittaa tehtävän molempiin kierroksiin, ennen kuin annoin Maxille luvan aloittaa omatoimiset loppuverryttelyt samalla kun kerroin oman loppupalautteeni valmennuksesta. Ennen kuin tiemme erosivat ratsukon kanssa, mies sai vielä muutaman kotitehtävän joita voisi tehdä Viivin kanssa parantaakseen suorittamistaan.
Ulkoasu © VRL-13383
Virtuaalihevonen / A sim game horse