KEV-II, Quality, 2 star prospect, Novice Endurance Champion, Maestro Steed, YLA2
Bring me my toast xx
VH20-006-0160 / PKK-3922
© Linet: Marjahilla, Väritys: Minni
© Marshall Juoksutuskuva
© Linet: Line BlueBirdFeathers /dA., Väritys: Oresama talvikuva (klikkaa isommiksi!)
| Syntynyt | 05.04.2016 - 8v (4v 05.04.2020) | Omistaja | Janna HeglundVRL-10337 |
| Rotu, Skp | Englantilainen täysiverinen, tamma | Kasvattaja | Jasmiina Walsh evm |
| Säkäkorkeus | 168cm | Painotus | Kenttäratsastus, Matkaratsastus, VHRY |
| Väri ja merkit | Musta Tobiano | Koulutus | CIC*, 15km, Ratsastusjousiammunta |
Historia
Paahtis on oikeastaan vahinko-ostos. Ei minulla ollut tarkoituksena ostaa uutta hevosta, saatikaan kenttäratsua, mutta universumi päätti toisin. Mustankirjava tamma oli juuri ratsutettu, kun sen omistaja kohtasi rahaongelmia ja joutui myymään hevosen halvalla maksaakseen velkansa. Koeratsastus ei ollut Paahtiksen kanssa se prinsessatarina, mutta jokin tuossa tammassa vain vei sydämeni ja niin lähdin kotiin uuden hevosen kanssa.
Luonnekuvaus
Paahtiksen hoitaminen on mutkatonta niin kauan kuin tamma on kiinni tai sillä on jotain muuta viihdykettä esim. heinästä tai muusta ruuasta. Irtikin tamma on mahdollista hoitaa, jos on valmis työntämään tamman pään pois sylistä/pakista/sekaantumasta suitsiin/satulaan/you name it. Kunhan tamma ei ole koko ajan tiellä sen hoitaminen on nopeaa ja sen kanssa tulee toimeen helposti niin kokeneet kuin myös hieman kokemattomammatkin hoitajat. Kavioiden putsaamisen kanssa Paahtis on rasittava ja tamman täytyykin kokeilla, olisiko tänään päivä, jolloin sen jalan ei tarvitse olla ylhäällä. Kavioiden putsaus sujuukin kivuttomimmin kengitysasennossa, jos hoitajan oma fysiikka vain kestää.
Ratsuna Paahtiksesta paistaa esiin vielä nuoruus ja omanlaisensa rämäpäinen tyhmyys. Tamma on nopea oppimaan ja sen kanssa on siinä mielessä mukava treenata, mutta toisaalta Paahtis oppii nopeasti myös huonoja tapoja, joista irti pääseminen saattaakin olla sitten hieman toinen tehtävä.
Sileällä Paahtis on kaikista helpoin ja kunhan tamman saa vain työmoodiin pienellä taivuttelulla ei sen kanssa ole mitään isoja ongelmia niin kauan kunnes yhtä tehtävää ei hinkkaa yksittäisenä pikkuhevosen mielestä liian pitkään. Tällöin Paahtis saattaa alkaa tarjoamaan nopeampaa askellusta tai jotain muuta omasta mielestään sillä hetkellä kivempaa tekemistä. Tällöin kannattaa ottaa pieni tauko ja antaa tamman, vaikka keskittyä taipumiseen, ennen kuin palaa tehtävän pariin.
Rataesteillä Paahtiksesta ei puutu vauhtia ja liitoa. Kavaleteilla ja pienillä esteillä Paahtis saattaa unohtaa, että jalkoja voi nostaa, mutta noin 80 cm ylöspäin tammaan asetettu v8 moottori herää ja silloin laikkuhevonen muistuttaa enemmän Steve Guerdatin alla olevaa Grand Prix hevosta ainakin omasta mielestään. Isommilla esteillä Paahtiksen kanssa onkin paras tehdä ensimmäinen lähestyminen ravista niin pitkään kuin se on mahdollista ja sen jälkeen kääntää, vaikka tamma voltille ennen hyppyä, jos vauhtia meinaa olla enemmän kuin laki sallii. Erikoisesteillä Paahtis saattaa olla sitä mieltä, että pieni laikkuhevonen ei-vain-voi päästä yli, jolloin tammaa kannattaa hieman tukea lähestymisessä, vaikka sitten ihan varmuuden vuoksi.
Maastoesteillä Paahtiksen vauhdikkuudesta ei ole haittaakaan ja välillä sen vauhdikkuus auttaa jännittävien paikkojen ylitse. Haudat ja vesiesteet saattavat alkuun olla sellaisia, jotka syövät pieniä täysiverisiä, joten jos mahdollista niitä kannattaa käydä näyttämässä Paahtikselle heti alkutekijöissä, tai ainakin radalla tukea ja tsempata tammaa hieman reilustikin esteelle saavuttaessa. Kieltämään Paahtis ei ole vielä ruvennut, mutta sitäkin komeampia kamikaze loikkia laikkutamma osaa esitellä, joten ratsastajan tasapainoa saatetaan tulla testaamaan ihan tehokkaastikin maastoesteillä.
Lastaamisessa ei Paahtiksen kohdalla ole mitään ongelmaa niin kauan kuin sillä on vähintään heinäverkko kaverina ja tammaa voikin kuljettaa niin yksin kuin kaverin kanssa.
Kengitys ja muut hoitotoimenpiteet sujuvat myös ilman isompia ongelmia, vaikka Paahtis onkin niissäkin uteliaana mukana avustamassa parhaansa mukaan.
| i. King of toasts xx ei meriittejä xx,evm,170cm |
ii. King of toasting xx
ei meriittejä xx, evm, 170cm |
iii. Toast me or not xx ei meriittejä xx, evm, 169cm |
| iie. Klarinetta xx ei meriittejä xx,evm, 169cm |
||
| ie. Kings Marmelade xx ei meriittejä xx,evm,170cm |
iei. Kings Marmite xx ei meriittejä xx,evm,169cm |
|
| iee. Laardetta xx ei meriittejä xx,evm,169,5cm |
||
| e. Bring me my tea xx
ei meriittejä xx,evm,169cm |
ei. Boisonous tea xx
ei meriittejä xx,evm,169cm |
eii. Bitterous tea xx ei meriittejä xx,evm,169cm |
| eie. Bringing best tea xx ei meriittejä xx,evm,169cm |
||
| ee. Bring me crackers xx
ei meriittejä xx,evm,168cm |
eei. Bring me curd xx ei meriittejä xx,evm,168cm |
|
| eee. Bring me coockies xx ei meriittejä xx,evm,168cm |
King of toasts xx piti olla erään menestyksekkään laukkatallin seuraava ratojen tähti, mutta suvustaan huolimatta ori ei omannut kisapäätä. Se myytiinkin eräälle kenttäratsastajalle ja hän koulutti orista itselleen uuden menestyksekkään kilparatsun. Orilla on viisi jälkeläistä ja se menehtyi kuusitoista vuotiaana ähkyn komplikaatioihin.
King of toasting xx laukkaratojen hylkiöstä kenttäratojen tähdeksi. Ori oli ihan keskiverto laukkaaja, mutta monikaan ei oikein uskonut orin mahdollisuuksiin joten kukaan ei treenauttanut sitä kunnolla. Lopulta ori päätyi yli-ikäisenä radoille myyntiin ja sen osti entisiin laukkahevosiin erikoistunut ratsastaja. Rakkaudella ja pienellä työllä orista kuoriutui kenttäratojen tähti ja se pärjäsikin kansallisella tasolla hyvin.
Toast me or not xx kiertolaiselämää viettänyt ori joka ei oikein ikinä löytänyt paikkaansa elämässä. Välillä se kilpaili aktiivisesti jostain tallista laukka- ja kenttäradoilla, välillä kukaan ei oikein tuntunut tietävän oliko koko hevonen edes elossa. Jossain kohtaa se astui kaksi tammaa, ennen kuin menehtyi laukkaradalla tapahtuneeseen sydämenpysähdykseen.
Klarinetta xx iloinen ja huoleton varsa, joka loukkaantui nuorena siten, että siitä ei tullut ikinä kilpahevosta. Tamma vietti mukavaa harraste- ja siitoshevosen elämää, ennen kuin se piti kymmenenvuotiaana lopettaa varsana saadun vamman vuoksi. Tamma kerkesi saada kolme jälkeläistä joista King of toasting xx jäi sen viimeiseksi.
Kings Marmelade xx piru hevosen vaatteissa. Suloisesta ja sosiaalisesta varsasta muuttui myynnin jälkeen kiukkuinen ja agressiivinen tamma. Kukaan ei tiedä mitä sille tarkalleen kävi, mutta palautuessaan kasvattajalleen monikaan ei tullut tämän hevosen kanssa toimeen. Tamma sai vain yhden varsan ja tiineys rauhoittikin sitä vähän. Valitettavasti tamma menehtyi varsomisen komplikaatioihin.
Kings Marmite xx orin uraa haittasivat niin valmentajiensa douping epäilyt kuin myös loukkaantumiset. Kuitenkin ori sai muutaman kilpailun alleen ja jonkinlaisia tuloksia. Vaikka se ei ollut ihan se menestyksekkäin kilpahevonen, ori sai neljä jälkeläistä.
Laardetta xx kipakka tamma jonka kisaura takkusi sen temperamentin takia. Jossain kohtaa sen kohdalla lopetettiin edes pohtimasta uran jatkoa ja tamma siirrettin jalostuksee. Tamma jouduttiin lopettamaan sen riehuttua kuljetuksessa eräällä astutusmatkalla.
Bring me my tea xx kaunis tamma ei ikinä päätynyt kisaradoille, sillä sen varsa-aikaa ja nuoruutta siivittivät niin loukkaantumiset kuin huono onnikin. Lopulta tamma päätettiin astuttaa ja Paahtiksesta tulikin tamman ainut varsa, sen menehtyessä yllättäen vähän varsan vieroittamisen jälkeen.
Boisonous tea xx kiersi kenttäkisoja kansainvälisellä tasolla ja aktiivisen kisauransa lopetettua ori siirtyi omistajansa pieneen kotitalliin jossa se opetti tulevaisuuden kenttätähtiä kenttäratsastuksen saloihin. Ori menehtyi 25-vuotiaana omalle laitumelleen yllättävään sairaskohtaukseen.
Bitterous tea xx kilpaili laukkauransa lopulla myös muutamissa kenttäkisoissa ihan vain kokeilumielessä, sillä ori oli kisannut laukkaurallaan säästeliäästi ja se haluttiin siirtää kisaamaan myös jossain toisessa lajissa.
Brining best tea xx kilpaili vain kouluratsastuksessa urallaan. Tamma ei ikinä tuntunut ymmärtävän hyppäämisen päälle ja sen tekniikkakaan ei ollut se paras varsinkaan isommilla esteillä, mutta sen liike ja kapasiteetti riitti kouluradoille. Tamma sai kolme jälkeläistä ennen menehtymistään.
Bring me crackers xx oli tuulella käyvä tamma jota lopulta käsitteli vain kaksi ihmistä, jotta sen kanssa oli mahdollista ikinä päästä kisakentille. Kisaurallaan tamma oli joko luokkiensa kärjessä, tai sitten jumbo sijoilla. Kun tamma astutettiin ensimmäisen kerran kaikki pelkäsivät millainen piru varsasta tulee, mutta hyvä orivalinta tuotti juuri sopivan kilpahevosen ja tamma olikin kaikkien suosikki aina tiineenä ollessaan.
Bring me curd xx ori nousi uutisotsikoihin aina satunaisesti milloin missäkin yhteydessä ja välillä uutiset olivat positiivisiä hevosen voittaessa jonkin ison kilpailun tai sitten negatiivisiä sen vaihtaessa omistajaa pakkomyynnin tai muun kautta. Välillä oria käytettiin myös jalostuksessa ja se sai neljä varsaa, ennen kuin se kuoli vakuutuspetoksen vuoksi sytytetyssä tallipalossa vahingossa.
Bring me coockies xx tamma siirtyi sukunsa puolesta siitokseen jo nuorena. Se kyllä ratsutettiin ja sen kanssa kilpailtiin satunaisesti pieniä kenttäkisoja, mutta aktiivista kilpauraa tamma ei ikinä viettänyt. Se jouduttiin lopettamaan murtuneen etujalan vuoksi 26-vuotiaana.
Jälkeläiset
15.06.2018 - t. Roasted Hellwater - i. Silverfoxes Hell or Highwater - om. Krasts Stallis
19.01.2022 - o. Breaking The Barrier xx - i. For Our Enemies - om. Launi
PÄIVÄKIRJA
tääläVMRJ Cup 1/22 tuotos
Elastinen - Eteen & Ylös Mul ei ollu mitää muut ku mahdollisuus Ja tieto siitä että mitä tahdon voin saavuttaa Koval duunilla asiat vaan onnistuu Kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan Hanskat ei tipahda, periks ei anneta Ne sanoo et pysty, et voi, ei kannata Mun korvissa se kaikki kuulostaa haasteelt Ne saa luun kurkkuun saa ku tulosta taas teen Jatkan, jaksan vaikka väkisin Jos se ois helppoo, kaikki tekis nii Mus on voima, jota ei voi vaimentaa Pusken täysii aina vaa Mun ei täydy vaan mä saanKahvitunnilla oli joskus keskusteltu voimabiiseistä. Silloin mulla ei oikeastaan ollut vielä mitään semmoista, mutta sen puute oli korvaantunut nopeasti. Toki ensimmäisellä kerralla koko kappale oli mennyt mun ohitseni, mutta seuraavilla kerroilla kun kyseinen biisi soi ja mä oikeasti kuulin sen sanoituksen, mä tajusin miten hyvin se sopi mun omaan elämääni.
Mitä paremmin sanoitus oli iskeytynyt tajuntaani, sitä paremmin mä ymmärsin kuinka täydellisesti se oli tehty minulle. Tokihan varmasti myös se, että tiesin sisälläni kasvavasta uudesta elämästä ja siitä, millaisia paineita se toi varsinkin minulle. Kuitenkin mä toivoin että aika muuttaisi myös omaa suhtautumistani raskauteen, vaikka omat kokemukseni vanhemmista ei ollutkaan mitkään maailman parhaimmat.
Kenttäratsastus / Matkaratsastus (KERJ / VMRJ (192/200))Sijoituksia 4/40, joista voittoja 0 |
|||
|
08.08.2020 - Kutsu - CIC1 - 2/42 |
00.00.0000 - Kutsu - luokka - 0/0 |
26.06.2021 - Kutsu - Ihanneaika 30km - 19/31 1p |
00.00.0000 - Kutsu - luokka - 0/0 |
Ratsastusjousiammunta (VHRY)Sijoituksia 6/40, joista voittoja 1 |
|||
|
30.06.2021 - Kutsu, Cup - Hunt Track - 4/24 |
00.00.0000 - Kutsu - luokka - 0/0 |
12-14.08.2021 - Kutsu - CIC1 - 2/8 |
00.00.0000 - Kutsu - luokka - 0/0 |
Näyttelytulokset
18.07.2020 - Zen - PKK täysiveritammat - HY - t. Jutta
02.05.2021 - Storywoods - Muu kuva: treenihetki - KP - t. k ”Kuvassa hienot yksityiskohdat erityisesti taustan huomioinnissa. Hevonen ja juoksuttaja taustan tapahtumista huolimatta erottuvat hyvin kuvan pääkohteena.
13.05.2021 - Metsätalli - LKV - t. Anne
Upea kokonaisuus, jossa ihana keäsinen tausta ja tapahtumarikas ympäristö, harkitut, täydet värit.
07.08.2020 - Kurjenpesä - NJ Piirretyt Hevostammat - 7/7
VALMENNUKSET
17.03.2021 - Estevalmennus, Henna Joehl
Laikukas ratsu ja tuon ratsastaja oli jo verrytelleenä maneesissa kun saavuin paikalle. Vaihdoin ratsastajan kanssa muutaman sanan ratsusta, joka esiteltiin minulle Paahtikseksi sekä ylipäätään ratsukon historiasta, samalla kun nostelin puomeja oikealle korkeudelle. Ratsukon ensimmäinen hyppykierros oli enemmänkin vain kontrollin hakemista ja Paahtis tiputtikin muutaman puomin vain sen vuoksi, että vauhti alkoi korjaamaan virheitä.
Seuraavalle kierrokselle Janna sai hakea parempaa kontrollia Paahtikseen jo ennen ensimmäistä estettä ja näin ollen ratsukko sai hieman paremman ja tasapainoisemman lähestymisen ensimmäiselle esteelle. Parempi kontrolli auttoi tuomaan tasapainoisemman suorituksen ja Paahtiksen hypyt olivat vähän parempia kuin ensimmäisellä kerralla. Kontrollia haettiin vielä vähän lisää tulevilla kierroksilla, mutta samalla myös ratsukko pääsi suorittamaan hieman korkeammilla esteillä.
Nouseva estekorkeus toi samalla lisää kontrollia kirjavaan tammaan ja hiljalleen Paahtiksen hyppääminen alkoi näyttämään koko ajan paremmalta ja paremmalta sekä sen hypyt löysivät lisää pyöreyttä ja ilmavara alkoi näyttämään vähän paremmalta. Ratsukon pidettyä pienen hengähdystauon ja muutettuani paria estettä hieman sekä levennettyäni oksereita sai Minni kerätä Paahtiksen ohjat takaisin tuntumalle ja hakea tammansa ravin kautta laukkaan sekä hakea laukassa hyvän temmon ennen kuin ratsukko pääsi suorittamaan kisanomaisen ratatreenin.
Paahtis oli kerännyt pienen tauon aikana taas hieman lisää energiaa ja tamman ensimmäiset hypyt olivat taas hyvin vauhdikkaita ja tamma tuntui siltä että se ei kuunnellut kovinkaan paljoa Minnin neuvoja. Ratsukko sai hakea taas hieman kontrollia, ennen kuin ratsukko sai siirtyä radalle. Kontrollin löydyttyä ratsukko sai siirtyä uudestaan radalle ja nyt se sujui paljon paremmin sekä ratsukko sai hyvän suorituksen alle. Pari onnistunutta ratakierrosta myöhemmin Minni sai aloittaa Paahtiksen kanssa itsenäiset loppuverryttelyt samalla kun annoin ratsastajalle loppukommenttini.
07.05.2021 - Maastoestevalmennus, Niina Kelkkola
Laikukas tamma ratsastajineen oli jo paikalla ja verrytelleenä kun saavuin paikalle. Vaihdoimme Jannan kanssa kuulumisia ja kyselin ratsukon treenaamisesta ja kisoista ennen kuin pyysin naista keräämään tammansa ohjat tuntumalle ja hakemaan Paahtiksen ensin reippaalle käynnille ja siitä sitten raviin ja lopulta laukkaan.
Paahtiksella oli mukavannäköinen laukka ja tamma liikkuikin eteenpäin reippaasti. Ratsukko sai hakea sileällä ensin laukkaa ja sen säätelyä, ennen kuin annoin Jannalle luvan kääntää Paahtiksen ensimmäiselle tukille ja siitä ensimmäiselle tehtävälle. Nuori tamma lähti reippaasti tehtäville ja Janna saikin pidätellä nuorta tammaansa hieman reippaammin alussa. Paahtis ei alkuun halunnut kuunnella ratsastajansa neuvoja, mutta hiljalleen laikukas tamma alkoi hidastamaan askeltaan ja kuuntelemaan ratsastajaansa paremmin.
Hiljalleen ratsukko pääsi hyppäämään vain vaativampia tehtäviä ja sitä kautta Paahtis tuntui koko ajan vain keskittyvän paremmin mitä isommiksi tehtävät kasvoivat ja mitä lähemmäs ratsukon omaa tasoa päästiin. Hiljalleen ratsukko sai tehdä pidempää ratapätkää ja koko ajan vain enemmän ja enemmän kisanomaista ratapätkää. Ratsukon suorittaminen oli tasaista ja hyvännäköistä, eikä siihen tarvinnut kovinkaan paljoa puuttua. Kuitenkin pientä hienosäätöä tehtiin ratsukon suorittamiseen sen suhteen että saatiin ratsukon linjat esteille ja esteiden jälkeen hieman paremmiksi, jolloin ajoittain ratsukon suorittaminen oli parempaa.
Paahtis oli koko ajan suorittamassa todella hyvin vaikka se yrittikin välillä tehdä omia ratkaisujaan nuoruuttaan. Vaikka tamma välillä paineissaan pukitteli protestiksi, pysyi Janna silti hyvin nuoren tamman selässä. Ratsukko sai ottaa välillä välikäynnit jotta Paahtis sai viilennellä tunteitaan ennen kuin ratsukko sai suorittaa radan vielä kertaalleen ja tehdä mahdollisimman kisanomaisen suorituksen, ennen kuin Janna sai aloittaa itsenäiset loppuverryttelyt samalla kun annoin naiselle loppupalautteeni valmennuksen kulusta ja muutaman vinkin jatkoon.
Estevalmennus
Kirjava täysiveritamma oli minulle tuttu vilauksilta kisapaikoilta. Päästessäni kentälle oli ratsukko jo verrytellyt valmiiksi joten saatoin vaihtaa suoriltaan Paahtikseksi esitellyn tamman ratsastajan kanssa muutaman sanan ratsukon menosta. Päästyäni parempaan ymmärrykseen siitä millainen ratsukon nykytila oli, annoin Jannalle ohjeeksi kerätä tammansa ohjat tuntumalle ja lähteä hakemaan Paahtista aktiiviseen raviin. Jannan saatua Paahtiksen ravin aktiiviseksi oli aika ohjeistaa naiselle ensimmäinen tehtävä.
Alkuun kun tehtävät olivat vielä matalia, jolloin Paahtis otti muutaman puomin mukaansa sillä tamma ei tuntunut nostavan jalkojaan kunnolla. Kirjava täysiverinen ei tuntunut olevan moksiskaan siitä että puomit kolisivat välillä tamman etusiin tai takasiin. Ohjeistin kuitenkin Jannaa ratsastamaan Paahtista hieman reippaammaksi jotta tamma saatiin ylitse tehtävästä matalammalla korkeudella, ennen kuin aloin nostamaan puomeja ja näin ollen tehtävään saatiin uutta vaikeustasoa. Kuitenkin nousevat puomit nostivat myös Paahtiksen jalkoja ja kirjava tamma alkoikin hyppäämään paremmin.
Mitä korkeammiksi esteet nousivat, sitä paremmin Janna tuntui saavan ratsastettua Paahtiksen esteille. Jossain kohtaa kirjava tamma toi ratsastajalleen lisähaastetta sillä, että se alkoi keräämään ylimääräisiä kierroksia joten Janna sai hakea myös ratsuunsa rauhallisuutta niin ennen tehtäviä kuin myös niiden välissä. Nopeudestaan huolimatta kirjava tamma hyppäsi esteitä silti hyvin ja Janna tuntui olevan hyvin perillä siitä miten tuon tulisi kirjavaa tammaansa ratsastaa. Loppua kohden ratsukko sai alkaa tekemään ihan kisamittaista rataa ja mitä lähemmäs loppua tultiin sitä paremmin Jannan ja Paahtiksen yhteistyö tuntui sujuvan paremmin.
Viimeisenä tehtävänä Janna sai ratsastaa kirjavansa kisanomaiselle radalle ja ratsukko suoriutui tästä tehtävästä paremmin kuin hyvin. Jannan aloitettua omatoimiset loppuverryttelyt annoin samalla naiselle oman palautteeni valmennuksesta ja siitä että miten ratsukko voisi jatkaa omatoimisia treenejään.
Maastoestevalmennus
Kirjava tamma ravaili pitkällä ja liidokkaalla askeleella kun saavuin paikalle. Tervehdin Paahtikseksi esitellyn tamman ratsastajaa ja vaihdoin naisen kanssa muutaman sanan ennen kuin oli aika päästää ratsukko suorittamaan valmennuksen ensimmäistä tehtävää. Ratsukko sai lähteä hyppäämään kahdesta tukista ja pienestä talosta koostuvaa pätkää. Kirjava tamma laukkasi kohti ensimmäistä estettä ihan liian pitkällä askeleella, mutta en kuitenkaan sanonut tästä mitään ratsastajalle vielä tässä vaiheessa mitään, sillä halusin nähdä miten tuo reagoisi.
Vaikka tamma eteni esteille ihan liian nopeaa laukkaa, sai ratsastaja yllättäen tuotua tamman silti suhteellisen hyvään paikkaan, josta Paahtis sai ihan hyvän hypyn aikaan. Ohjeistin ratsastajan ottamaan tehtävän vielä uudelleen ja tällä kertaa pitämään huolen siitä, että tällä kertaa Paahtis ei lähestyisi ensimmäistä estettä ihan liian pitkällä laukalla. Toisella kierroksella ratsukko pääsi esteille paremmin ja ohjeistinkin Jannaa jatkamaan kohti sianselkää ja pientä hautaa, jolloin tehtävä alkoi muistuttamaan jo pientä rataa.
Muutamalla muutoksella rataan tuotiin koko ajan enemmän ja enemmän sujuvuutta sekä näin ollen myös Janna löysi neuvoja millä nainen pääsi paremmin vaikuttamaan Paahtiksen laukkaan ja ratsukon meno tasapainottui jokaisella kierroksella eikä tuon tarvinnut pidätellä tammaansa ihan niin paljoa. Mitä enemmän ratsukko sai hyppyjä alle ja mitä enemmän esteitä radassa oli, sitä parempaa ratsukon meno tuntui olevan sekä sitä enemmän Janna osasi tehdä myös omia ratkaisujaan radalla. Lopulta oli aika antaa naiselle lupa aloittaa omatoimiset loppuverryttelyt kirjavan ratsunsa kanssa samalla kun annoin itse ratsukolle loppupalautteeni.
Painotin loppupalautteessani sitä, että naisen kannattaisi tehdä paljon töitä sen eteen että tuolla voisi olla paljon parempia eväitä ja mahdollisuuksia muokata kirjavan tamman laukkaa, vaikka jo nytkin laukan pituuden ja temmon muokkaus onnistui hyvin.
Maastoestevalmennus, valmentajana Maria
Tänään meillä olikin tammoja kunnon tehokolmikko mukana maastoestevalmennuksessa. Paahtiksen lisäksi valmennukseen osallistui haflinginhevostamma Tinka sekä knabstruptamma Theeta. Tammat varustettiin tallissa, josta siirryttiin kentälle selkäännousuun. Ennen maastoon lähtöä kentällä säädettiin jalustimet ja kirrattiin satulavöitä, sekä annettiin ratsujen hieman tutustua toisiinsa ennen kuin lähdimme peräkanaa Theeta kärjessä marssimaan metsää kohti. Theeta oli aiemminkin käynyt näissä maastoissa, joten se oli turvallisinta laittaa näin alkuun johtamaan koko porukkaa. Tinka seurasi heti Theetan perässä ja perää piti tarmoa täynnä oleva Paahtis ja sen vähemmän tarmokas ratsastaja Janna, joka yritti pitää ratsunsa edes jonkinlaisessa käynnissä.
Saavuimme pellon kulmaan, jota oli käytetty väliaikaisena kenttänä ennen tallin pihassa olevan hiekkakentän valmistumista. Pellonkulman pohja oli sopivasti napakka ja mahdollisti siinä ratsastamisen, vaikka olikin kevät ja sulamisvedet uhkasivat tehdä kaikesta mutavelliä. Onneksi tämä pellonkulma oli kuitenkin säilynyt. Pellolla tammat saivat verrytellä omatoimisesti ravissa sillä välin kun raahasin pellolle metsäpusikosta ihan itse rakentamani pienen lankkuesteen. Se sai tänään luvan toimia lämmittelyesteenä. Kaikki ratsukot saivat hypätä esteen aluksi laukassa ihan normaalisti, jotta sain ratsukoihin hieman tuntumaa. Paahtis otti pellolla vähän turhankin paljon kierroksia ja heitteli aina tasaisin väliajoin pieniä pukkeja ja päästi iloisia kiljahduksia. Onneksi kukaan tammoista ei keksinyt aloittaa peltolaukkakisaa, sillä Paahtis olisi kyllä villiintynyt sellaisesta aivan täysin. Lämmittelyestettä ratsukko sai hypätä aluksi ympyrällä, jotta vauhtia sai jarrutettua käännöksen avulla alkuun. Useamman toiston jälkeen vauhti alkoi kuitenkin jo tasoittumaan.
Peltoaukealta siirryttiin metsään, jossa kapea polku leveni alkuun leveäksi poluksi ja laajeni lopulta metsäaukeaksi, johon oli pystytetty jo ihan maastoesteiden näköisiä esteitä sikin sokin. Aukean keskellä oli jopa vesieste joka pikemminkin näytti tulvivalta lätäköltä. Tänään keskityimme kuitenkin portin näköiseen pystyesteeseen ja kaarevalla linjalla sen jälkeen tulevaan tukkiesteeseen. Esteiden korkeus oli noin 50 cm luokkaa ja niiden väliin jäi tilaa noin neljän laukka-askeleen verran matkaa, hieman riippuen tien ja askeleen pituudesta. Kehotin ratsukkoja alkuun ratsastamaan esteet pitkällä tiellä, eli hyppäämällä esteet suoraan ja keskittymään ratsun suoruuteen ja tyylipuhtaisiin hyppyihin ilman sen ihmeellisempiä kikkailuja. Paahtis tosiaan vetäisi esteiden välin heti alkuun pitkällä tiellä neljällä laukalla, kun muut ratsukot saivat välin viidellä ja peräti kuudella askeleella. Se ei sinällään haitannut, mutta halusin kuitenkin Paahtiksen aluksi keskittyvän ja rauhoittavansa laukkaansa ennen kuin lähdemme tietoisesti lyhentämään väliä. Janna sai siis ratsastaa entistäkin pidemmän ja rauhallisemman tien esteeltä toiselle ja vaikka viimeinen este tulikin lopuksi hieman pohjaan, sai Paahtis siihen mahdutettua viisikin askelta. Sitten lähdimmekin tekemään suorempaa linjaa esteeltä toiselle. Ensimmäinen este tuli hypätä normaalisti suoraan, mutta tietä tuli nyt lyhentää hieman niin, että toinen este hypättii vähän vinossa. Paahtis ymmärsi heti jutun juonen ja hyppäsi hyvin sen turhempia kyselemättä viimeisen esteen vähän vinoon kolmella askeleella. Ideana oli seuraavaksi hypätä tehtävä melkein täysin suoralla linjalla niin, että molemmat esteet hypättiin vinossa. Näytin vielä Jannalle minkälaista linjaa hain ensimmäiselle esteelle. Annoin ratsukolle myös tehtäväksi testata pääsisikö se tämän välin peräti kahdella askeleella. Se toisi ratsukolle kisakentillä huomattavaa ajallista etua, jos tämän tyyppinen tehtävä onnistuisi vain kahdella askeleella niin että esteet hypättiin hyvinkin vinossa. Se vaati hevoselta isoa laukkaa ja ponnistusvoimaa, mutta mielestäni Paahtis voisi hyvin kyetä tähän. Janna otti aiempaa enemmän laukkaa alle, eikä jarrutellut tällä kertaa Paahtista yhtään. Tamma imaisi itsensä estettä kohden, kuin jokin magneetti olisi vetänyt sitä luokseen, lensi sen yli ja jatkoi päättäväisenä seuraavalle esteelle. Hypättyään toisenkin esteen ja jättäen esteiden väliin vain kaksi laukka-askelta, olin enemmän kuin tyytyväinen ratsukon suoriutumiseen. Tänään oli Paahtis kyllä laittanut itsestään kaiken peliin ja näyttänyt mihin todella pystyy.
Lopuksi Janna käytti Paahtista vielä tutustumassa vesiesteeseen. Ratsukko aluksi käveli sen läpi, jonka jälkeen suoritti loppuravit ravaillen aina välillä vedestä. Keväisien tulvien vuoksi vesi oli syvimmistä kohdista liian syvä, jotta olisimme voineet hyppiä sen läpi, mutta ravaten siitä pystyi hyvin menemään. Lisäksi siinä pystyi jo valmiiksi vähän viilennellä ratsujen jalkoja. Loppukäynnit suoritettiin ratsukoiden kävellessä takaisin tallille peräkanaa, eikä Paahtiksellakaan enää ollut jonon perällä mikään kiire.
Ulkoasu © VRL-13383
Virtuaalihevonen / A sim game horse