Storywoods

Luonne

Olin kuullut joskus aikaisemmin amerikan puoliverisistä, mutta en ollut nähnyt niitä ennen kuin kävin Stratocasterin avointen ovien myyntipäivässä. Silmäni kiinnittyivät heti Dylanin liikkeeseen ja hetken orin liikkumista seurattuani, en voinut kuin etsiä Nikkin käsiini ja alkaa tarjouskilpailuun orista. Onneksi loppupeleissä pääsimme molempia tyydyttäneeseen tarjoukseen ja parin päivän päästä Dylan matkasikin uuteen kotiinsa.

Dylania hoitaessa tulee olla koko ajan valmis siihen että jotain saattaa tapahtua vaikka tilanne näyttäisi siltä että hevonen on nukahtanut pystyyn. Mitään pahaa ei yleensä tapahdu, mutta silti aina välillä Dylan osaa aiheuttaa jotain pientä. Yleisemmin se yrittää steppailla hoitajansa varpaille tai kaataa jotain kuopimalla tai "potkimalla" mutta kunhan oria vain komentaa napakasti, osaa se käyttäytyä taas ihan siivosti.

Ratsuna Dylan vaatii päättäväisyyttä sillä se on todella hyvä testaamaan uusia ratsastajia muuttamalla tempoa tai askellajia omatoimisesti ja täysin yllättäen. Yleensä Dylan jättää nämä possuilunsa tähän, mutta joskus se saattaa myös kokeilla jos omatoimiset suunnan vaihdokset olisi ok. Siinä vaiheessa kun Dylan huomaa että työnteko on oikeasti alkamassa, se keskittyykin kunnolla siihen mitä siltä pyytää ja orista kuoriutuu mukava ratsu jolla on todella hieno liike, mutta Dylan on myös hyvä piilottamaan potentiaalinsa jos siltä ei vaadita kunnollista liikkumista eteenpäin.

Esteillä ja maastossa Dylan ei ole omassa elementissään, mutta kunhan orin saa vain ohjattua suhteellisen suoralle linjalle kohti estettä pääsee se kavalettien ja pienien pystyjen yli ihan hyvin. Maastoon Dylanin kanssa ei kannata yksin lähteä, sillä paluu voi tapahtua joko todella nopeasti tai todella vauhdikkaasti. Kaverin kanssa maastoilu sujuu ihan hyvin ja isommassa porukassa Dylan rentoutuu parhaiten.

Kuljetuksessa Dylanille kannattaa laittaa suojien lisäksi myös bootsit, sillä jollain kummalla tavalla se osaa polkea kenkiään vinoon kuljetuksen aikana. Muuten orin kuljettaminen sujuu hyvin ja se matkustaakin niin yksin kuin kaverin kanssa.

Kengityksessä ja eläinlääkärin toimissa Dylanille kannattaa tarjota jotain viihdykettä esimerkiksi heinäpussin muodossa, sillä nämä eivät ole orin mielipuuhia mutta myös ilman motivaattoria toimet hoituvat pienen steppailun tai muun venkoilun siivittämänä.