Storywoods

Devilious Mind

VH18-031-0497

Suomalainen puoliverinen, ori

ruunikko, 175 cm

18.05.2007, 13-vuotias

koulupainotus, vaB

evm-sukuinen

Kasvattaja:
Johanna Westrel, evm


Omistaja:
Omistaja: Storywoods (VRL-10337)

© Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Luonne

Nähdessäni myynti-ilmoituksen tästä orista ei se oikein kuulostanut semmoiselta hevoselta mitä kaipaisimme tiimiimme, mutta jostain syystä päätin lähteä katsomaan oria. Koe ratsastuksella kävi nopeasti selväksi että se oli vielä todella raaka, mutta silti onnistuin jotenkin tuntemaan orin potentiaalin ja päätinkin loppupeleissä tehdä siitä tarjouksen jonka läpimenon jälkeen olinkin ruipelon orin uusi omistaja.

Nimestään huolimatta Devon ei ole pahansisuinen hevonen. Tietenkin orilla on niitäkin päiviä kun ihmiset ovat vain kiusanhenkiä eikä se haluaisi palvella ketään, mutta silloinkaan se ei tee mitään isompaa, mitä nyt näyttää vain todella happamalta.

Orin kanssa tulee olla päättäväinen, mutta samaan aikaan rauhallinen, sillä se on myös hyvin herkkä. Devon omistaa muutamia outoja tapoja, joita se saattaa esitellä ihan tyhjästä joten se varmastikkin osaa pelastaa tarvittaessa päivän.

Ratsuna Devon on herkkä mutta se kestää myös käskemistä. Uusien ratsastajien kanssa ori saattaa testailla rajojaan sinkoilemalla "avuista" sinne ja tänne, mutta kunhan sille kertoo että semmoinen peli ei vetele, osaa ori keskittyä työn tekoon ja siitä kuoriutuu mukava ja taidokas ratsu.

Devon pystyy keskittymään pitkiäkin aikoja saman tehtävän treenaamiseen, vaikkakin välillä se saattaa tarjota jotain pientä omaa lisäänsä kuin kysyäkseen ratsastajalta että olisiko mahdollisuus siirtyä eteenpäin. Myöskin jos hevonen kunnolla kyllästyy johonkin tehtävään se kertoo sen selkeästi muuttumalla liikkeestään hiljalleen yhtä lennokkaaksi kuin pikkuponi jota saisi kunnolla potkia eteenpäin.

Esteistä Devon ei välitä, vaikkakin se pääsee kyllä pienien pystyjen ylitse. Puomitehtävät vielä menevät orin puolelta, mutta muuten hevonen on sitä mieltä että ratsastaja saa ihan itse ylittää esteet.

Maastoilu Devonin kanssa sujuu parhaiten kaverin tai pienen ryhmän kanssa sillä yksin maastoilu on hänen mielestään ihan hirveää ja pieni ori voi päätyä vaikka jonkin pienen vihreän ponin ruuaksi kesken metsäretken.

Lastaus ja kuljetus sujuu orin kanssa ongelmitta ja Devon on helppo lastata niin traileriin kuin myös hevosautoon/rekkaan. Oria voi kuljettaa yksin tai kavereiden kanssa eikä se aiheuta mitään ongelmia kuljetuksen aikana.

Suku

i. Mind me to love
evm
ii. Minding lovers
evm
iii. Keep me In
evm
iie. Mindingless
evm
ie. Loreley
evm
iei. Yatsey
evm
iee. Lure me Lover
evm
e. Devilious Marielle
evm
ei. Devilious Edward
evm
eii. Emmanuelle
evm
eie. Speller's Widow
evm
ee. Mariotte
evm
eei. Macao
evm
eee. Theodosie
evm

Mind me to love oli luonteeltaan todella vaativa ori. 162 senttinen hevonen ei ollut iso, mutta sen ego oli kuin se olisi shiren kokoinen. Orin kanssa vaadittiinkin todella paljon aikaa ja kärsivällisyyttä jotta sen kanssa tuli toimeen, ja vain muutama henkilö pystyikin tehdä töitä orin kanssa. Kuitenkin kun sille löydettiin oikea ratsastaja ja sen koko potentiaali saatiin käyttöön, menestyi Melon hyvin kilparadoilla. Orilla kerettiin astuttamaan vain kaksi tammaa ennen kuin se mursi jalkansa niin pahasti että ori jouduttiin lopettamaan.

Minding Lovers moni ei uskonut että hevosesta tulisi ikinä mitään, sillä nuorena Moonina tunnettu hevonen ei näyttänyt oikein miltään liikkuessaan vaikka sen vanhemmista oli jäänyt muita hyviä kouluratsuja ennen sitä. Kuitenkin kisapaikoilla 168-senttinen ori heräsi eloon ja valkoisten aitojen sisälle päästyään ei voinut monesti uskoa että kyseessä oli sama hevonen jonka oli nähnyt melkeimpä kompastuvan omiin jalkoihinsa kotioloissa. Ori teki menestyksekkään kisauran jonka jälkeen se siirtyi jalostuskäyttöön ennen lopullisia eläkepäiviään.

Keep me In 167-senttisen hevosen elämä ei alkanut parhaalla tavalla, sillä suurimman osan nuoruudestaan ori asui todella huonoissa oloissa. Kuusivuotiaana se pakkohuutokaupattiin pilkkahinnalla ja se päätyi erään kilparatsastajan talliin. Kep:inä tunnettu ori oli tuossa vaiheessa todella epäluuloinen ihmisiä kohtaan ja sen kanssa jouduttiinkin tekemään reilusti työtä ennen kuin sen komeaa liikettä päästiin esittelemään kisaradoille, joilla se pärjäsi todella hyvin. Kisauransa aikana ja sen jälkeen Kep oli jalostuskäytössä vain kouralliselle tammoja, mutta kaikki orin jälkeläiset ovat saaneet ripauksen isänsä komeaa liikettä.

Mindigless Mindynä tunnettu tamma vieraili harvoin kisaradoilla, mutta silloin kun 164-senttinen tamma pääsi kisa-aitojen sisälle, saattoi olla varma että se suoritti todella hyvillä prosenteilla ja usein tamma oli myös mukana palkintoseremonioissa. Pääasiallisesti hyvän sukunsa vuoksi tamma oli siitoskäytössä, kuitenkin saaden vain muutaman varsan pitkään mietityistä oreista.

Loreley tämän tamman saapuessa isommille kisaradoille moni ei edes voinut ymmärtää miten oli mahdollista että se ampaisi suoraan tähtiin. Lei:nä tunnettua tammaa ratsasti siinä vaiheessa vielä tuntematon ratsastaja, mutta hän oli todella päättäväinen ja motivoitunut joten jokainen rata mitä tamma suoritti oli edellistä parempi ja treenatumpi. Pian tamman omistajan puhelin soikin koko ajan, kaikkien halutessa tammasta varsan. Lei varsoikin viisi kaunista ja hyvä liikkeistä varsaa huippuoreista.

Yatsey 155-senttisen pikkuorin tiesivät edes nimeltä kaikki, vaikka eivät olisi sitä ikinä livenä nähneetkään. Orin omistaja oli todellinen hulttio joten Jettinä tunnettu ori asui ratsastajansa tallissa. Orissa olisi ollut paljon enemmänkin potentiaalia kuin mitä se ikinä pääsi esittämään, sillä sen ura päättyi taustajoukkojen riitaannuttua ennen kuin se oli kunnolla alkanutkaan. Ori kerkesi kuitenkin astumaan kaksi tammaa ennen kuin se katosi pihakoristeeksi kokonaan.

Lure me lover nimestään huolimatta tamma oli todellinen prinsessa ja sen kanssa työskentely ei ollut aina se maailman mieluisin työtehtävä. Hyvänä päivänä tamman kanssa ei ollut mitään ongelmaa mutta huonona päivänä kaikki tiesivät väistää 160-senttistä tammaa. Kilparadoilla tamma pärjäsi hyvällä menestyksellä ja kisauransa jälkeen se siirtyi jalostukseen ja kaikkien yllätykseksi tamma oli todella hyvä emä, vaikka se muuten olikin todella kipakka.

Devilious Marielle 177-senttinen tamma oli kovan onnen hevonen ja se ei kerennyt kisaamaan uransa aikana kovinkaan montaa ehjää kisakautta, sillä melkeinpä aina sen kuntoutuessa edellisestä vammasta se onnistui loukkaantumaan uudelleen tai sen ratsastaja oli poissa pelistä. Pidemmillä sairaslomilla tamma yleensä astutettiin jos varsan kantaminen vain oli mahdollista ja Ellenä tunnettu tamma varsoikin kuusi kaunista varsaa, joista kaikki ovat saaneet ripauksen emänsä kokoa.

Devilious Edward lähemmäs 180-senttinen ori oli iso, mutta silti lempeä kuin ruuna. Orin kunnollinen kisaura alkoi todella myöhään, sillä kukaan ei oikeastaan muistanut orin olemassa oloa vaikka sitä ratsastettiinkin aktiivisesti. Eddynä tunnetun orin vaihtaessa kotia sitä alkoi näkymään enemmän kisakentillä ja hyvän menestyksensä ansiosta tästä tuntemattomasta orista tuli yksi puheenaihe ja kisauransa jälkeen se pääsi myös jalostuskäyttöön.

Emmanuelle vähän hassun näköinen 172-senttinen ori sai pitkiä katseita kaikkialle minne se meni. Moni ei myöskään uskonut sen kykyihin ja taitoihin, mutta aina radalle päästessään se sai todistaa kaikki epäilyt vääriksi. Orilla olisi ollut aikanaan mahdollisuus päästä edustamaan myös kansainvälisiin kisoihin, mutta se loukkaantui pahasti juuri ennen reissua joten sen sijaan se pääsi viettämään sairaslomaansa siitospuuhissa ja orista jäikin muutama lupaavan oloinen varsa.

Speller's Widow oli pieni, vain 163-sentin korkuinen tamma. Se kuitenkin korvasi luonteella ja liikkeellä kaiken sen, mitä se koossa hävisi muille lajitovereilleen. Kisaradoilla tamma ei aina ollut se suurin tähti ja välillä se saattoikin esitellä omia passagejaan, mutta silloin kun kaikki sujui monet ihastelivat tamman liikettä. Kisauransa jälkeen tamma kerkesi varsoa vain kerran, ennen kuin se menehtyi yllättävään sairaskohtaukseen.

Mariotte 174-senttinen tamma oli luonteeltaan todella rauhallinen ja tamman selkään uskalsi laittaa vaikka miten pienen ja kokemattoman ratsastajan. Tamman selässä onkin moni pieni ratsastajan alku ottanut ensikosketuksia ratsastukseen ja se on noussut kaikkien suosikiksi. Kisa-aitojen sisällä tamma oli kuitenkin kuin tulta ja tappuraa ja sen koko olemus ja liike muuttui ihan täysin. Marynä tunnettu tamma tekikin hienon kisauran joka valitettavasti päättyi loukkaantumiseen, jonka jälkeen se siirtyi jalostukseen.

Macao oli kaikille tuntematon hevonen kun se ensikerran saapui kisaradoille. Kuitenkin se nopeasti raivasi tiensä tähtiin ja pian kaikki tiesivät tämän 175-senttisen orin. Hyvänä aikana ori vain liisi voitosta voittoon ja yleensä se myös saattoi vielä parantaa tulostaan joka kerta. Ori kerkesi olla jalostuksessa vain parin tamman verran, ennen kuin se kuoli kuljetusrekan joutuessa onnettomuuteen.

Theodosie 177-senttinen tamma olisi omannut liikettä ja potentiaalia vaikka minne, mutta jostain syystä kukaan ei halunnut ratsastaa tammaa. Donnana tunnetulla tammalla oli ihan hyvä luonne eikä se ollut edes vaativa ratsastaa. Kuitenkin tamma pääsi muutaman kerran kisaradoille ja se suorittikin hyvillä tuloksilla jokaisen kisaratansa. "Uransa" jälkeen tamma siirtyi jalostukseen parin varsan verran.

Jälkeläiset

FWB-t. Ellietta Story, e. Rundströms Emilia, meriitit
FWB-o. Varsan nimi, e. Rundströms Emilia, meriitit

Kilpailukalenteri

01.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 1/55
09.09.2018 - Kutsu - KRJ - HeA, tarina - 3/9
11.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 3/30
11.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 1/30
15.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 5/30
16.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 3/30
18.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 4/30
18.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 1/30
20.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 3/30
21.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 5/30
22.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 1/30
23.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 3/30
25.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 1/30
28.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 1/30
28.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 4/30
28.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 5/30
29.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 2/30
30.09.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 2/30
28.12.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 1/30
29.12.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 3/30
29.12.2018 - Kutsu - KRJ - VaB - 2/30
13.03.2019 - Kutsu - KRJ - VaB - 3/30
18.03.2019 - Kutsu - KRJ - VaB - 4/30
18.03.2019 - Kutsu - KRJ - VaB - 6/40
19.03.2019 - Kutsu - KRJ - VaB - 2/30
20.03.2019 - Kutsu - KRJ - VaB - 5/30
26.04.2019 - Kutsu - KRJ - VaB - 2/30
13.06.2020 - Kutsu - KRJ - VaB - 2/25
21.06.2020 - Kutsu - KRJ - VaB - 3/15
27.09.2020 - Kutsu - KRJ - VaB - 2/11 

Valmennukset ja päiväkirja

Valmennukset

Valmentajana Joona Ekberg

Ensimmäisenä tehtävänä ratsukko sai tehdä kolmikaarista kiemurauraa, niin että tehtävä alkoi aina E kulmasta ja alkuun käynnissä ohjeistin ratsastajaa pitämään huolen siitä, että Devon etenee pitkin ja joustavin askelin, sekä huolehtimaan myös siitä, että ori taipuu kunnolla jokaisessa käännöksessä, sillä jatkossa olisi helpompi työstää oria, kun se tekisi jo alusta asti töitä kunnolla.

Parin kierroksen jälkeen käskytin Minnin siirtämään ratsunsa raviin ja aluksi vain hakemaan hyvän temmon raviin tehtävässä. Ravin sujuessa muutettiin tehtävää niin, että avoin pitkä sivu tultaisiin harjoituslaukassa ja lyhyen sivun keskellä tulisi siirtyminen harjoitusraviin, jolla jatkettaisiin kolmikaariselle.

Ensimmäisellä laukannostolla Devon näytti siltä, että ori voisi lähteä mihin tahansa ilmansuuntaan samalla sekuntilla, mutta Minni sai rauhoitettua orinsa hyvin ja seuraavalla kierroksella laukka sujuikin paremmin. Annoin naiselle vielä pari vinkkiä laukan työstämiseen ja hiljalleen Devon rentoutui sen verran, jotta sen laukkaa oli jonkinlainen mahdollisuus säätää ja työstää vielä enemmän.

Tehtävän sujuessa tähän suuntaan ratsukko sai vaihtaa käynnissä suuntaa sekä ottaa samalla lyhyet välikäynnit, ennen kuin tehtävä jatkui samalla tavalla myös toiseen suuntaan. Tämä oli selvästi helpompi suunta ratsukolle, sillä tehtävä alkoi sujumaan alusta asti paremmin sekä Devon näytti olevan paljon paremmin ratsastajansa hallinnassa. Tehtävän sujuessa tähänkin kierrokseen annoin ratsastajalle luvan aloittaa omatoimiset loppuverryttelyt, samalla kun annoin hänelle palautteeni valmennuksesta.

Kouluvalmennus, Valmentajana Gabi, VRL-12080

Odottelin kauniina kesäisenä päivänä Storywoodsin kentällä kun tieltä näkyi saapuvan Minni, joka talutti melko korkeaa mustaa oria. Kentälle päästyään Minni kiipesi orin, jota hän kutsui Devoniksi, selkään ja jalustiemien sekä satulavyön säädön jälkeen hän suuntasi uralle pitkin ohjin. Annoin ratsukon hetken kävellä, samalla hieman tiedustelin millainen Devon on ratsuna. Hetken ratsukon käveltyä pyysin Minniä keräämään ohjat ja siirtyä raviin tehden ympyröitä taivutellen oria, jotta se vetreytyy. Vielä ennen kuin siirryimme valmennuksen pariin parivaljakko otti laukat tehden myös tässä askellajissa runsaasti taivutuksia ympyröillä. Devon liikkui todella hienosti ja lennokkaasti, se kuunteli hyvin Minnin apuja ja ratsukon yhteistyö näytti ainakin näin alussa toimivan hienosti.

Aloitimme valmennuksen tekemällä siirtymiä keskikäynnistä lisättyyn käyntiin ja takaisin keskikäyntiin niin, että lyhyillä sivuilla ratsukko kulki keskikäyntiä ja pitkillä sivuilla lisättyä käyntiä. Muutaman kierroksen jälkeen lisäsin lyhyille sivuille pääty-ympyrän. Tehtävä sujui hyvin ratsukolta ja siirtymät käynnissä ainakin toimivat moitteettomasti. Jatkoimme valmennusta tekemällä pitkillä sivuilla siirtymiä lisätyn ravin ja harjoitusravin välillä, lyhyillä sivuilla avotaivutukset käynnissä. Devon kuunteli Minnin avut hyvin ja tässäkään tehtävässä ei ratsukon toimintaan tarvinnut juurikaan puuttua. Hieman Minnin istuntaa korjailtiin välillä, mutta pääasiassa kaikki näytti sujuvan hienosti. Lopuksi otimme vielä laukkatehtävän, jossa ensin tehtiin keskihalkaisijalla laukanvaihtoa vaihtaen suunnan kullakin kerralla tullessa takaisin uralle ja pitkillä sivuilla vastalaukkaa. Devon ei ensin oikein tahtonut pitää vastalaukkaa yllä, mutta Minni sitkeästi taisteli oria vastaan ja lopulta se sujuikin hyvin. Hienosti onnistuneeseen tehtävään olikin hyvä lopetella, joten päästin Minnin suorittamaan loppu verryttelyjä itsenäisesti. Päällisin puolin ratsukon yhteistyö sujuu hyvin, Devon ottaa avut vastaan ja kuuntelee jatkuvasti ratsastajaansa. Hieman itsepäisyyttä, jos ei tahdo tykätä jostain tehtävästä, mutta ratsastajan pitäessä pintansa tyytyy toimimaan halutusti. Minnille annoin vielä ohjeeksi kiinnittää huomiota istuntaan, jottei ravissa lähde valumaan hieman vinoon.

Päiväkirjamerkinnät

Tarinakilpailut 09.09.2018

Meidän voimabiisinä toimii Panic! at the discon High hopes, sillä biisi on ihanan energinen ja tempon muutoksia omaava ja kun tietää mimmoisella energialla Brendon vetää biisin livenä ei tätä voi kuunnella ilman hyvälle tuulelle tulemista ja energioiden latautumista.

Päiväkirjamerkintä 18.02.2019

En ole hetkeen kerennyt itse ratsastamaan Devonia, mutta tänään siihenkin tarjoutui tilaisuus vihdoin ja viimein, sillä olin raivannut koko alkavan viikon käytettäväksi puhtaasti Storywoodsiin ja tallin hevosiin, oltuani liian paljon edeltävän kuukauden aikana poissa tallilta.

Devonilla oli tänään muutenkin sopivasti hieman kevyempi päivä, joten tämä oli täydellinen hetki minulle palata uljaan mustan selkään. Istuessani alas orin satulaan tunsin heti olevani kuin kotona, sillä vaikka olin kuullut Devonin edistyneen, ei orin liike ollut ainakaan rennossa käynnissä muuttunut huomattavasti.

Jossain vaiheessa maneesiin saapui myös Trevor ja miehen ensimmäinen kommentti olikin jotta ori näytti liikkuvan hyvin eteenpäin ja että hän itsekkin huomasi vasta nyt, miten paljon hevonen oli edistynyt. Kehuin itsekkin miehelle miten hyvää työtä hän oli hevosen kanssa tehnyt, samalla kun siirsin Devonin yllättävän sulavasti raviin. Ilmeeni kertoi ilmeisen paljon, sillä jostain päin maneesia kuulin kommentin jotta siirtymisiä oli treenattu kuulemma paljon.

En reagoinut tähän mitään, vaan keskityin ratsastamiseen ja pyysinkin oria taipumaan isoille pääty-ympyröille ja volteille sekä muutenkin vain jumppailin ratsuani kevyesti ravissa, ennen kuin istuin alas ja pyysin Devonia siirtymään laukkaan, johon ori siirtyi taas paljon mutkattomammin kuin ennen. Laukassa myös taivuttelin Devonia isoille ympyröille sekä muutenkin pitkillä sivuilla taivuttelin oria asetuksilla ja ihan avotaivutuksillakin.

Devonin tuntuessa todella vetreältä ja hyvältä kaikissa askellajeissa molempiin suuntiin laskeuduin orin selästä ja talutin sen talliin jossa hoidin sen pitkän kaavan mukaan pois.

Päiväkirjamerkintä 16.09.2020

Devonin kanssa ollaan kevennetty treenejä hiljalleen kuitenkin pitäen vielä orilla kisakuntoa yllä. Ihan hirveitä määriä sillä ei todennäköisesti enään kisata, koska orilta ei puutu paljoakaan näyttöjä laatuarvosteluihin, joten heti kunhan vain näytöt ovat kasassa aletaan orin liikutusta keventämään entisestään kunnes se liikkuu enään pari kolme kertaa viikossa joko ratsastettuna tai juoksutettuna ja siinä kohtaa se pääsee myös Sannin ja Jussin opetusratsuksi, sillä orilla on varmasti paljon annettavaa noiden kahden matkalla kohti Grand Prix luokkia.

Mahdollisestihan Devon pääsee vielä myös jalostuskäyttöön jos joku on kiinostunut oria jalostuksessa käyttämään, mutta mitään hirveän aktiivista jalostuskäyttöä sille ei ole kisauransa jälkeen tiedossa, mutta se ei toisaalta haittaa koska meillä on kuitenkin tallissa orista yksi kaunis tammavarsa Ellin muodossa ja toivottavasti tamma pääseekin joskus jatkamaan omaa sukuaan ja näin pitämään meidän kantahevosia tulevien kouluratsujen suvuissa mukana.