Moonfields Morenia

ProF (2020), FF (2021)

NimiMoonfields Morenia "Moira / Silakka" OmistajaMaximillian Kühling VRL-10337
SukupuoliTamma KasvattajaMoonfields evm
RotuGeorgian Grande, Cremello KoulutusAlta Escuela, Skill at arms
Syntymäpäivä12.06.2020 - 8kk - 4v 12.12.2022 PainotuslajiHistoriallinen ratsastus
VH-tunnusVH20-244-0004 PKK-idPKK-3761
Päiväkirjatäälä Hoitaja??
© Rakenne R / irtokuva AnneL Klikkaa kuvat isommiksi

Luonnekuvaus

Maxin ei ollut tarkoitus ostaa näin nopeasti omaa hevosta. Saatika sitten varsaa. Ei, tuon ei ollut tarkoitus edes katsoa enään hevosiinpäin sen kohtalokkaan aamuyön jälkeen keväällä 2014, mutta tässä sitä oltiin. Miehen nimikko Dzelzainissa oli kääntänyt toisen pään, joten eräänä niistä välillä harvoista hyvistä hetkistä mies sopi kaupat pienestä cremellosta GG tammasta. Ehkä tämä on se viimeinen pala paranemiseen?

Moira on utelias, mutta silti hieman seinäruusumainen tamma. Se ei välttämättä viihdy suuren ihmislauman keskellä, mutta ei myöskään vetäydy karsinansa nurkkaan jos sitä hoidetaan isommalla porukalla. Parin kolmen ihmisen kanssa Moira tulee toimeen, mutta sitä isommat ihmismassat saavat sen vetäytymään hieman enemmän kuoreensa ja tamma onkin oikeastaan vain parin ihmisen hevonen. Luotettavien ihmisten kanssa Moira on avoimempi ja rohkeampi ja monesti tamma palkitseekin hoitajansa rapsuttelemalla tuota takaisin varsinkin kun tammaa harjataan sen mielestä hyvästä kohtaa.

Ratsuna Moira vaatii uusiin asioihin tutustumiseen aikaa ja rauhallista etenemistä. Tietenkin tamman kanssa voi edetä myös nopealla tahdilla, mutta silloin se yleensä kostautuu Moiran liikkeessä ja sen halukkuudessa treenaamiseen. Jos treenit toteuttaa Moiran fiiliksen mukaan ne ovat yleensä vähän onnistuneempia ja monesti tamman liike onkin paljon parempaa kuin treeneissä, joissa liikutaan tamman mukavuusalueen ulkopuolella.

Alta escuela tehtävissä Moira on yleensä paremmin mukana, mutta varsinkin sellaisissa tehtävissä mitä tamma ei vielä taida niin varmana se saattaa jännittyä, jolloin ratsastajan tulisi pysyä mahdollisimman rentona ja vain tukea tammaa parhaansa mukaan tehtävässä. Parhaimmillaan Moira on todella helppo ja kaunisliikkeinen tamma, jonka kanssa toimiminen on helppoa.

Skills at Arms radoilla Moira tarvitsee varsinkin uusien tehtävien kohdalla tukea ja kannustusta, eikä pieni lisätsemppi ole cremellon kanssa pahitteeksi muutenkaan. Moira suorittaa radat yleensä ilman isompia takkuiluja, mutta jännittäessään se saattaa stopata kesken radan jos ratsastaja ei ole hereillä ja tilanteen tasalla, tai mieluusti vaikka askeleen tai pari edelläkin.

Kuljetuksessa Moiran kanssa ei ole mitään ongelmia ja tamma onkin tottunut matkaaja matkustettuaan usein varsa-aikoinaan ja sen kanssa pärjää reissussa yksin tai kaverin kanssa.

Sukuselvitys

isä

Moonfields Mason
gg, vkk, 172cm, evm

ii.

Must be Mad
gg, rvkk, 172cm, evm

iii.

Mad Man
sdb, vkk, 171cm, evm

iie.

Must Miss
fri, m, 170cm, evm

ie.

Sonya
fri, m, 173cm, evm

iei.

Nyalor
fri, m, 170cm, evm

iee.

Sonieta
fri, m, 172cm, evm

emä

Moonfields Reena
gg, vkk, 172cm, evm

ei.

Rémy
gg, vkk, 172cm, evm

eii.

Remesos
sdb, vkk, 170cm, evm

eie.

Merryll
fri, m, 169cm, evm

ee.

Navally
fri, m, 168cm, evm

eei.

Vally fri, m, 169cm, evm

eee.

Natjasha
fri, m, 170cm, evm

Moonfields Mason voikko 172-senttinen georgian grande kilpailee niin klassisessa kuin modernissakin kouluratsastuksessa. Vaikka modernilla puolella sen liike ei riitä korkealle on se silti lunastanut paikkansa parrasvaloissa ja se tunnetaankin hyvin molemmissa piireissä.

Must be Mad ruunivoikko 172-senttinen georgian grande kisasi koko uransa historiallisessa ratsastuksessa. Orin kanssa kokeiltiin myös modernia ratsastusta, mutta se ei tuntunut esittelevän potentiaaliaan yhtä hyvin kuin klassisella puolella. Orin kisaura kuitenkin päättyi yllättävään sairaskohtaukseen johon ori menehtyi 13-vuotiaana.

Mad Man 171-senttinen voikko saddlebread ei ikinä kokeillutkaan historiallisia lajeja, mutta se pärjäsi hyvin askellaji kisoissa. Ori oli suosittu niin saddlebread kuin georgian grande jalostuksessakin sillä se periytti näyttävää askelta varsoillen. Ori jouduttiin lopettamaan syövän vuoksi 23-vuotiaana.

Must Miss musta friisiläinen oli oikea monitoimihevonen. Tamma toimi niin ajohevosena kuin ratsunakin oli kyseessä sitten klassinen- tai moderni ratsastus. 170-senttinen tamma kilpaili harvakseltaan, mutta se yleensä myös pärjäsi todella hyvin jokaisessa kilpailussaan. Pääasiallisesti tamma vietti elämäänsä siitoshevosena ja se toimi emänä seitsemälle varsalle.

Sonya näyttävä 173-senttinen musta tamma kisasi koko uransa historiallisessa ratsastuksessa. Vaikka se ei ollut rakenteeltaan mikään kevyin, oli sillä silti yllättävän näyttävä ja kevyt askel isoksi hevoseksi. Se teki myös tammasta haluttua siitoshevosta, vaikka lopulta tamma sai vain kolme varsaa hyvin valittujen isäorien kanssa.

Nyalor musta ori sai hankalan hevosen maineen jo ratsukoulutuksensa alussa. Sen vuoksi tuo vaihtoi muutamaan otteeseen myös kotiakin ennen kuin kukaan tajusi että ori saattaisi olla kipeä. Ori hoidettiin kuntoon ja sille yritettiin etsiä parhaat mahdolliset tavat kouluttaa. Lopulta 170-senttinen ori loi uransa klassisella puolella.

Sonieta mustalle tammalle oli paljon suunnitelmia ja unelmia sen uran varrelle. Kuitenkin jostain tuntemattomasta syystä 172-senttinen tamma jäi muiden hevosten jalkoihin ja lopulta se päädyttiin vain siirtämään suoraan siitoskäyttöön ja tamma olikin siitoshevosena aina siihen asti kun se jouduttiin lopettamaan ähkyyn.

Moonfields Reena kilpaili pääasiassa historiallisessa ratsastuksessa. Kuitenkin voikon edellinen omistaja joutui myimään tamman rahavaikeuksien vuoksi ja 172-senttisen tamman uusi elämä sisälti jalostuskäyttöä ja sunnuntairatsun virkaa.

Rémy voikko ori ei näyttänyt treeneissä oikein potentiaaliselta kilparatsulta ja lopulta se päädyttiinkin myimään opetusmestariksi historiallisista lajeista kiinostuneelle nuorelle ratsastajalle. Uusi ratsastaja alkoi kisaamaan kuitenkin 172-senttisellä orilla ja hiljalleen se alkoi pärjäämään ja lopulta siitä tuli keskiverto kilpahevonen.

Remesos voikosta ei ikinä uskottu tulevan toimivaa hevosta historiallisille radoille sen askeleen näyttävyyden vuoksi. Kuitenkin ahkeran treenaamisen avulla 170-senttinen ori toimi myös Alta Escuelassa ja pärjäsi urallaan myös parissa suurkilpailussa.

Merryll 169-senttinen tamma oli arka varsa ja sen kouluttaminen tuntui ottavan normaalia pidempään sillä sen kanssa jouduttiin tehdä asiat todella hitaasti. Jossain kohtaa musta hevonen astutettiin ja varsomisen sekä varsan hoitamisen jälkeen tamma oli hieman rohkeampi persoona joten se pääsi viimein myös kisakentille ja varsinkin pienemmissä kisoissa tamma loisti.

Navally monet kuvasivat 168-senttistä tammaa peruskivaksi hevoseksi. Eihän tammassa toisaalta ollutkaan mitään ihmeellistä, se oli perus musta friisiläinen, kiltti, ehkä vähän pieni. Tamma olikin oiva opetushevonen uusille ratsastajan taimille ja sen uransa sivussa se sai neljä varsaa.

Vally orissa oli kaksi puolta. Kotona ori oli ruunamainen ja helppo, mutta kisoissa ori löysi jonkin show vaihteen ja silloin 169-senttistä oria oli paras käsitellä vain aikuisen ja kokeneen ihmisen. Kuitenkin ylenpalttisen idiotismeilun sijaan ori osasi suunnata energiansa suoritukseensa ja monesti se siivittikin oria parempiin tuloksiin.

Natjasha musta tamma ei päästänyt ihan ketä tahansa lähelleen joten meni pari vuotta että tuolle löydettiin oikea kouluttaja. Vielä senkin jälkeen 170-senttisellä tammalla meni muutama vuosi jotta tuo oli kisakunnossa mutta kisaradoille päästessään se pistikin sitten parastaan kerta toisensa jälkeen.

Valmennukset

19.07.2020 Vaalea pieni turpa hamusi takkikangasta. Iivari nykäisi hihansa pois silkkinenän ulottuvilta rajoittaen ikävästi pikkuisen tutkiskelua, josta varsa otti kimmoketta kavahtaa hieman taaemmaksi. Kuin pöyristyneenä se pärskähti ja katseli pää pystyssä miehiä ympärillään — mitä, eikö maailma olekaan pelkkiä kukkasia, perhosia ja hattaraa?

Ei todellakaan ollut. Hieman kyseenalaistavasti arvioiden Iivari käveli hevosentaimen ympäri, mittaili sitä hiljaa mielessään. Kühling oli todellakin yllättänyt hankinnallaan. Hän ei ollut lähelläkään osakkaana siipeilevän herrasmiehen top-kymppiä kun suosikki-ihmisistä puhuttiin, mutta kieltämättä tämä omalla tavallaan kohotti pisteitä. Aina kun Iivari sai yhdenkin sporttiratsastajan, vaikka sitten entisenkin sellaisen, käännytettyä omaan maailmaansa — loistavaa. Eihän tämä silmien edessä keekoillut kermakarva mikään iberialainen ollut, mutta kaunis, pystypäinen ja ryhdikäs. Jos se olisi siunaantunut verenperinnöltään enemmän amerikanratsuhevosen kuin friisiläisen mittoihin, voisi neitokainen olla jopa vallan helppo kouluttaa. Olettaen tietenkin ettei kukaan sössisi mitään.

"Montako varsaa herra Kühling on kouluttanut?" katse ei irronnut Moirasta edes kysymyksen kohdalla. Ei mikään pitkärunkoinen, lupaa hyvää. Linjakas, etujalkojen aavistuksenomainen sapelijalkaisuus voi tuoda ongelmia jos ratsukoulutuksessa sähelletään tai kiirehditään. Kaula ehkä tuosta vielä venyy ja tilavoituu, leveä ja hyvä rinta, sopusuhtaiset kulmaukset. Mielessään Iivari piirteli linjoja sieltä tänne, atlasnikamasta lavan kulmaan, polvesta kintereeseen, kyynärästä kavionkantoihin. Hiljaisuus painoi niin että mikäli iloisesti tanssahteleva varsa ei olisi ollut sitä keventämässä, olisi se varmasti ruhjonut alleen.

Näin pienen kanssa ei ollut mitään mieltä lähteä tekemään mitään ns. oikeita asioita, mutta kuuliaisuutensa ja liikkeensä se pystyi todentamaan. Moira yllätti kuuliaisuudellaan, vaikka välillä pysähdykset vaativatkin otteita riimusta tamman unohtaessa vierellään kulkevan Maxin. "Opeta se jo pienestä pitäen seuraamaan liikkeitäsi ja palkitse kuulolla pysymisestä." Ei georgian grande mikään huono hankinta ollut, todellakaan. Iivari ei vain tahtonut myöntää sitä ääneen, minkä tuo korvasi huomioillaan. Kehut hän piilotti taitavasti rivien väliin. Kun Moiran kierrokset ehtivät laskemaan ja se kääntyi, pysähtyi ja siirtyi eteen narukontaktitta, ilmaisi arvioija tyytyväisyytensä silkalla nyökkäyksellä.

Moira sai siunauksensa, vaikkakin siihen sisältyi selkeä vaatimus Maxille laittaa hieman ryhtiä pyttyyn. Ehkä tämä varsa saisi saksalaisen takaisin tolalleen. "Oletan ettei Umbra menetä tästä huolimatta vastuuhenkilöään?" Iivarin kysymys vielä ennen poistumista oli enemmänkin kommentti. Sitä päivää odottaessa, kun tuo myöntäisi ääneen Maxin olevan tärkeä apu... Tässä vaiheessa oli vielä tyytyminen tähän. © Pölhö

Päiväkirja

12.06.2020 Sain tänään tiedon varsan syntymästä ja pari kuvaa varsasta. Tuntui oudolta ajatella että reilu kuusi ja puoli vuotta myöhemmin omistaisin viimein varsan. Ei se ollut ihan se unelmieni varsa, mutta ehkä tämä oli vain askel joka minun täytyi ottaa tällä matkalla ja ehkä tuosta varsasta voisi tulla samanlainen kuin Zee oli, vaikka mikään hevonen ei voisi vallata sen tamman paikkaa sydämmessäni.

16.09.2020 Moiran kanssa oli tullut eteen ensimmäiset isommat terveyshuolet kun tamma oli alkanut ontumaan näyttelyviikolla. Onneksi klinikalla ei ollut paljastunut mitään vakavaa ja tällä kertaa selvittiinkin tamman kanssa vain säikähdyksellä. Toisaalta ajankohta, jolloin Moira muuttaisi Zeniin voisi olla jo vaikka huomenna, mutta toisaalta ehkä on parempi että varsa saa vain kasvaa ja kehittyä kasvattajansa luona siihen asti että pieni hevoseläin on vieroitus iässä.

Toivottavasti siitä eteenpäin kaikki menee hyvin ja varsa käyttäytyy siivosti eikä aiheuta mitään ongelmia…

03.11.2020 Mä olin ajanut Moiran työ töiden jälkeen. Tai oikeastaan mä olin ottanut työt Moiran luokse, vaikka mä tiesin enemmänkin kuin hyvin, että en mä niihin tulisi koskemaan. Mä olin yrittänyt parhaani mukaan pitää homman pyörimässä, mutta välillä vain kaikki tuntui olevan liian raskasta, ja mä en oikein tiennyt että millaisella diilillä mä saisin tasapainoteltua kaikki jutut mitä mun elämään kuului, ilman että se romahduttaisi kaiken. Kai mä olin jollain tavalla oppinut pyörittämään elämääni paremmin, mutta en mä tiedä miten kauan se kestäisi, vai olisiko kaikki vaan jotain kulissia mitä mä en vain tajuaisi vielä.

Mä istuin heinäpaalien päällä ja vain tuijotin harmahtavaa varsaa. Se oli selkeästi nauttinut jossain kohtaa elämästä ja siitä vaaleudesta mikä sitä normaalisti peitti, ei ollut mitään jälkeä. Täytyisi varmaan tulla pesemään varsa ennen seuraavaa näyttelypäivää, jotta se olisi edustavassa kunnossa. Mä olin alkanut tottua jo vähän paremmin ideaan siitä että me reissattiin varsan kanssa aika aktiivisesti näyttelyissä ja se oli ollut välillä ihan mukavaa hengähdystaukoa kaikesta. Olihan se ehkä hullun hommaa noin pienen kanssa, mutta ainakin varsasta oli tullut varma matkustaja ja sen sai nousemaan niin traileriin kuin hevosautoonkin yksin. Olihan se ensimmäisellä kerralla kiinni ollessaan rikkonut riimun, mutta isommilta vammoilta oltiin kuitenkin varsan kanssa vältytty.

Se vaikutti jotenkin tosi järkevältä eläimeltä muutenkin ja en mä tiennyt että olisinko mä ansainnut niin helppoa varsaa rikottavaksi. Tai ehkä se oli just mitä mä kaipasin ja ehkä joskus, kun olisi aika hankkia tammasta varsa kasvamaan toiseksi hevoseksi, mä voisin uskaltaa haluta siihen vähän enemmän luonnetta, vaikka ei sitä kyllä välillä myöskään hontelosta ja hieman silakkaakin muistuttavasta varsastani puuttunut. Mä olin ylianalysoinut paljon sitä, että miten mä haluan sen kouluttaa. En mä edes tiennyt oliko mulla pian sananvaltaa siihen, mutta mä olin tullut siihen tulokseen että niin pitkälle kun mä vaan saatoin mä halusin mennä varsan ehdoilla ja yrittää pitää koulutuksen kevyenä ja opettaa sen toimimaan mahdollisimman vähillä avuilla.

Tähän mennessä me ei oltu oikeastaan opeteltu varsan kanssa kuin olemaan hetken yksin käytävällä nätisti ensin ihan vain narussa ja siitä aina hiljalleen kiinni sidottuna ja nykyään mä sain jopa harjattua pikkuhevoseni ilman että se suuttuisi, vaikka sekin oli ottanut pitkään opetella ja muutaman kerran voikko oli jättänyt mustelman tai kaksi. Oltiinhan me opeteltu pitämään suitsiakin alkuun ilman kuolainta ja sen jälkeen tosi pehmeän kuolaimen kanssa ja nykyään varsa pujotti päänsä jo itse suitsiin, kuin myös riimuun. Olihan se opetellut myös pitämään kuljetussuojia etusissaan ja hiljalleen ne sai alkaa olemaan myös takana, vaikka eipä pikkuhevonen niitä usein käyttänytkään kuljetuksessa, mutta halusin että varsa oppisi siihen että jaloissa voisi olla jotain.

Mä toivoin että mä en olisi unohtanut opettaa mitään tärkeää varsalle, vaikka varmasi Iivarin mielestä olisin opettanut sille turhiakin taitoja, mutta mä yritin olla välittämättä siitä ja mennä vain omaa polkuani, sillä kyseessä olisi kuitenkin mun varsa ja munhan pitäisi sen kanssa pärjätä tulevaisuudessa. Ei Iivari von Hoffrénin.

Kisakalenteri

PKK/NJ
21.06.20 - Zen - HY - t. Pölhö Etu- ja takaosa eri tasolla, kyynär hieman voimaton muodon puolesta. Terhakka ja kaunis varsa.
04.07.20 - Ranch 'o Hara - Kaikki varsat - HY - t. Anne
18.07.20 - Zen - tammavarsat - HY - t. Pölhö
19.08.2020 - Sumulahti - Kaikki varsat - EO-Sert - t. aksu
20.09.2020 - Zen - Kaikki varsat HY - t. Pölhö
24.10.2020 - Storywoods - Rakenne:Harvinaiset varsat HY + EM: söpöys- t. Marjahilla Hieno kokonaisuus. Runko hivenen iso. Lautanen laskeva ja jokseenkin heikko. Todella onnistunut ja kaunis väri!
25.10.2020 - Aihkian Vaellustalli - Tammavarsat EO-sert - t. aksu
01.11.2020 - Metsätalli - rakenne: varsat HY - t. Anne
20.11.2020 - Le Manoir de Schepper - Rakenne: kaikkien rotujen varsat EO-sert - t. Lissu
03.12.2020 - Kurjenpesä - Muu kuva: Liikekuva ilman ratsastajaa/ohjastaa KP EM: tunnelma - t. Lissu T
13.12.2020 - Seppele - Rakenne: Varsat HY - t. Anne
13.12.2020 - Seppele - EM luokka muusta kuvasta - t.
20.12.2020 - DAE - Muu kuva: Liikekuva KP - t. Marjahilla
03.01.2021 - Aihkian Vaellustalli - Casual muu kuva: digityöt, EM: tarinallisuus t. Alexiina C "Tässä taustaan on panostettu. Hahmon ja hevosen välillä kuvastuu luottamus. Kaunis taltioitu hetki. Hyvin kerronnallinen kuva!"
16.07.2020 - Safiiritiikeri - maitovarsat - 1/2 KUMA, näyttelyn paras maitovarsa - t. Terhi
18.11.2020 - Safiiritiikeri - maitovarsat - - t. alaera
00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00
00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00
00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00
VHRY / WRJ
00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00
00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00
00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00
00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00
00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00
00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00
00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00
Ulkoasu © M Layouts